Heippa hei sinä blogiini sattumalta eksynyt ja te muutamat vakkarilukijat, joita tässä parin viikon blogitaipaleella olen jo saanut. Isot kiitokset tähänastisista kommenteistanne! On toooosi mukava saada kommentteja. Katsokaas, niistä kun tietää, että joku käy täälläkin katsomassa kuviani ja lukemassa jorinoitani ;)
Perjantai-iltana alkoi kirkastumaan ja kylmenemään. Puolikuu kurkki olohuoneen ikkunasta sohvalla makaavaa & työviikon uuvuttamaa ihmisrauniota.
Heh, no ei nyt sentään rauniota. Itse asiassa tämä oli oikein kiva viikko töissä, kun organiseerasimme toimistoa uusiksi; vaihdoimme järjestystä, teimme uusia hankintoja (lamppuja, kello, pöytiä jne.) ja maalasimme yhden seinäkaistaleen ja kaapin liitutaulumaalilla... Tuli tosi nättiä jälkeä. Täytyy joskus muistaessa ottaa pari fotoa ja laittaa näytille.
"Pehtoorikin" pääsi taas hommiin ja kantamaan puuta pirttiin, kun ilma sen kun kylmeni ja pönttöihin piti laittaa tulet.
Lauantaina vein "pehtoorin" muualle hommiin ja lähdin itse pienelle kirpparikierrokselle. Kello oli sen verran vähän, että jouduin tappamaan aikaa Prismassa ennen kirppujen aukeamista. Mutta eipä se mitään, löysin sieltä toimistolle vielä pieniä hienosäätöjuttuja ja ensi jouluksi tähtiä! Eihän näitä voinut jättää hyllyyn, kun maksoivat euron! Ja näissä on nuo lamppusysteemitkin mukana. Otin kolme, eikä sinne tainnut niitä sitten enää jäädäkään.
Tuosta tähdestä täytyy muuten mainita, että pehtoori on lukenut aivan liikaa Dan Brownia ja katsonut dokkareita salaliittoteorioista ja vapaamuurareista. Tähti on kuulemma symboli jollekin, en aivan päässyt perille, että mille. Ööö, tähti se vain on - niinku joulutähti, ju nou! =)
Tampereen Nekalan kirpputori (Salsa taitaa olla virallinen nimi?) osoittautui tällä kertaa parhaaksi löytöpaikaksi. Sieltä lähti mukaan söpöt parin euron emalimukit ja ihana minttuinen kulho (1,90). Tuosta punaisesta emalista en ole niin hirveän innoissani, mutta tuo mintunvärinen oli oikein piristävä ja raikas väri kokoelmaan.
No sittenhän sieltä löytyi TÄMÄ. "Pala Osuustukkukaupan historiaa" taisi hintalapussa lukea 15 euron lisäksi. Hinta mietitytti ja yksi mietintäkierros piti tehdä ennen kuin kävin SEN sitten kaappaamassa matkaani.
Kirpparin myyjän/omistajan kanssa aprikoitiin, että mitähän tässä aikanaan on kuljetettu. Ei keksitty. Kannen saa oikein sinetöityä kiinni. Käyttötarkoitusta meidän kodissa en nyt vielä näin äkkiseltään ole tälle keksinyt, mutta eikö vain sovikin hyvin yhteen peltituolin kanssa! P.S. Ehdotuksia otetaan vastaan!
Onnistuneen kirpparikierroksen jälkeen räpsäisin pari kuvaa kotipihalta. Ei voi mitään, mutta pakkanen + aurinko tekevät vaan kaunista jälkeä. Vaikkakin kylmä olikin!
Sisälläkin otin pari räpsyä. Tässä "vanhan tavaran krääsähylly" olohuoneesta. Tuo Ikean lamppu ei oikein sovi kattaukseen (eikä kyllä nuo "tiimarin" koristepallotkaan). Odottelenkin tässä kaiholla ja kärsimättömänä, koska olisi aikaa käydä kotiseudulla ja napata sieltä matkaan pari lamppua, jotka ovat olleet isälläni uudelleen sähköistettävänä. Toinen on HIENO industrial-kattolamppu, jostain 1920-30-luvulta (jota pehtoorinketale kehtasi nimittää keskitysleirilampuksi --> törkeää!) ja toisen näen niin tuossa noiden toimistotarvikkeiden ohessa. Se on semmoinen seinään kiinnitettävä 1920-luvun Bauhaus-lamppu, jossa on haitari. Näette sitten joskus... Voih, toivottavasti jo ensi viikonloppuna pääsisin ne hakemaan.
Tämän Riihimäen lasipurkin saimme lahjaksi (appikokelaaltani). Siinä on hauska tuo kantokahva. Joku on nähnyt siinäkin vaivaa. Kuvatekstinä voisi olla: Piparit auringossa =)
Sunnuntaina suunnistin Hämeenlinnaan.
Valkoista pellavaa -blogissa on nyt niin paljon hehkutettu Kantolan Kammari -kirppistä, joten pakkohan tuo oli käydä kuikuilemassa. Ei huono! Mukaan tarttui muutamia oikein hyviä jutskia. Ennen löytöjen esittelyä täytyy muuten mainita, että jos ja kun sinne menette, varatkaa käteistä mukaan. Siellä ei käy kortit, totesin kassalla. Henkilökunta oli kyllä äärimmäisen ystävällistä ja mukavaa ja opastivat hyvin rautatieaseman pankkiautomaatille. Samalla hiukan ihmettelivät, kun kirpparille on nyt viime aikoina eksynyt "ulkopaikkakuntalaisia". Olisiko blogien syytä...? =)
Nämä rottinkilyhdyt olivat euron kappale. Vaikka eivät olekaan "Riviera Maisonia" niin mielestäni ihan hintansa väärtit ja nätit.
Söpö englantilainen kastikekulho oli muistaakseni 4-5 euroa. Nätti kuin mikä ja tarpeeseen tuli!
Ja sitten löytyivät nämä... Tiesin ne heti nähdessäni, että kotona nämä saavat aikaan piiiiiitkän huokauksen ja pari valittua kirosanaa. Ja niin oikeassa olin. Huoh.
Mitä mä näille teen - sanokaa / ehdottakaa, pliis! Näitä on neljä kappaletta. Tuunaanko puuosat esim. valkoiseksi tai mustaksi vai pidänkö tämmöisinä? Sopii kyllä mielestäni aika kivasti tuon kasvioppitaulun seuraksi. Tulee semmoinen ryhdikäs kansakoulufiilis ;)
No niin, tulipas nyt pitkät jorinat. Lämpöä tulevalle viikolle!