Pitäisi yhtä sun toista

Päivällä mietin, että pitäisi elvyttää pelargonit henkiin talviuniltaan. Kuivuneista varsista pukkaa jo kovasti uutta kasvustoa. Yhden kukan kannoin alakertaan kuvausta varten. Kerkesin ottaa pari kuvaa - kunnes tuli apuri paikalle. Pikkukaveri on kipeänä jälleen. Kunnon flunssa vaihteeksi :( Pikkuinen oli sohvalla päiväunillaan (äidin villatakin kanssa, josta äiti oli vähän aiemmin näppärästi kiemurrellut vapauteen). Sitten tapahtui yht´äkkinen virkoaminen ja touhuaminen jatkui taas. En voi olla ihmettelemättä, miten jollain voi olla samantien vauhti päällä, vaikka on juuri saanut silmänsä auki. Siinä olisi mullat vaihtuneet pelargoneihin samoin tein, mutta kun huomattiin, että portti oli jäänyt äidiltä auki, käytettiin tilaisuus välittömästi hyväksi ja hilpaistiin yläkertaan hommiin. 

Takatukka pörhöllään "imuroitiin" lattiat, seinät ja ikkunat. Loppupäivä menikin taas tätä touhua seuraillessa. Välillä väsähdettiin ja sammuttiin äidin syliin hetkeksi ja sitten jatkettiin taas… Ja nyt tämän kirjoittaminen on vähän hankalaa, kun tuo hassu kömpi äsken taas äidin kainaloon rohisemaan. 

Sain testattavaksi tuommoisen Huminero-ruukkupussin. Pitäisi päättää, mikä kukka saa moisen kunnian. Lisää ruukkupussista täällä.

Verhotankoja tuli eilen neljä lisää. Ihastuttavia, patinoituneita ja hauskasti erilaisia kaikki. Täydellisiä. Pitäisi varmaan laittaa ne paikoilleen :)

Kiitos kommenteistanne, ihanaiset. Yritän vastailla niihin aina kun ehdin. Vähän jälkijunassa, mutta jossain välissä kuitenkin... Tervetulloo uudet lukijat ja hyvää viikonloppua kaikille. Ja iiks, se on  maaliskuuuuuuu-juhuuu!

Ruma rappu

Meninpäs edellisessä postauksessa väittämään, että remontin alla olevia kohteita ei huvita vilautella. Eihän se pidä paikkaansa. Niitä on itse asiassa ihan kiva vilautella, mutta suotavaa olisi toki sekin, että niitä voisi esitellä valmiinakin silloin tällöin ;)

Yläkerran vierashuoneen remontti etenee tasaiseen tahtiin - ei siitä nyt tässä enempää. Remontin sivutuotteena ehostuu myös yläkertaan vievä portaikko ja siitä jos mistä olen onnellinen. Portaikko on ollut jäääääätävän ruma, oikea häpeäpilkku, päällystetty ties millä ällömateriaaleilla: pyökkilaminaattia porrasaskelmilla (fiksua!), seinissä lastulevyä sekä mäntypuolipanelia ja katossa mäntypanelit. Laminaatinhan irrotimme heti ensi töiksemme ennen kuin olimme edes muuttaneet taloon. Mäntyisiä puolipaneleita en kestänyt katsella yhtään, joten pari iltaa vierähti niitä valkoisiksi maalaillessa. Aikomuksenani oli tapetoida lastulevyosuus ja maalata katto valkoiseksi, mutta niitä en sitten koskaan ehtinyt tekemään. Hyvä niin. Asemapäällikkö nyppi nimittäin eilen kattopanelit veks ja mitäs sieltä alta paljastui - hyväkuntoinen alkuperäinen panelikatto. Olipahan siinä taas pieni wtf-hetki kun yritti miettiä, miksi se on pitänyt piilottaa… Mikä vika siinä oli?

Tänään lähti seinistä lastulevyt ja paljastui, että lautaseinät ovat olleet alunperin esillä vihreäksi maalattuna. Vihreä on kautta aikain ollut tässä talossa kova juttu. Eihän vihreässä periaatteessa mitään vikaa ole, mutta tuosta lastulevyseiniin 80-luvulla käytetystä kylmän vihreästä sävystä en juurikaan pidä. Tulee mieleen joku sairaala. 50-60-lukujen harmaaseen taittavat vihreän sävyt ovat ihan jees. Minun puolestani portaikon lautaseinä saisi jäädä jopa näin. Asemapäällikkö on eri mieltä.

80-luvun viksut remonttireiskat olivat niin tohkeissaan niistä lastulevyistään ja puolipaneleistaan, että niiden seinään saamiseksi joka rapusta oli sahattava pala pois. Voi ARGHHHH… Mitä luulette, olisivatko lastulevyt pysyneet seinässä hieman pienemmällä naulamäärällä? Ei varmaankaan...

Naapurit siellä radan takana hoi, älkää ihmetelkö mikä täällä oikein ryskää. Se on vaan lastulevy ja mäntypaneli, joka yön pimeydessä yläkerran ikkunasta alas heilahtaa. Yövuorolainen rehkii siellä syntymäpäivänsä aattona. Arvatkaa mitä annoin hänelle lahjaksi? En antanut eristelevyä - niin kuin eräät - vaan uuden wc-pöntön. Aika romanttista, vai mitä? :D

Lempi/bloggauspaikka

Nyt menee kuvien puolesta pahasti toiston puolelle, kun samat nurkat ovat taas esittelyssä. Sorit siitä, mutta sain Punaisesta Pihlajasta haasteen näyttää bloggauspaikkani ja Sanoin ja kuv(as)in -blogista pyydettiin vielä kertomaan lempipaikkani kotona, joten ei voi mitään. Kyllähän se niin on, että lempipaikkani täällä blogissa vaan esiintyvät. Remontin alla olevia tai remontoimattomia huoneita ei kauhesti tee mieli vilautella :)



Lempipaikkani kotona on ruokahuoneemme ja sen iso ruokapöytä (jonka ääressä ei ikinä muulloin syödä kuin silloin, kun on vieraita ;)). Useimmiten pöytä on täynnä ärsyttävää roinaa. Siivosin siitä juuri yhden korjauksen alla olevan miesten rannekellon työkalusetteineen, muutamat pienen pojan sukat, nenäliinoja, paristoja, pelikortit... ja ja ja.  Kunpa se olisi aina näin siisti ;) Pöydän ääressä tulee silloin tällöin bloggailtuakin, mutta pääosin bloggailu tapahtuu sohvannurkasta käsin.

Olohuoneen sohvan lisäksi, myös keittiön puusohva on yksi lempipaikkojani. Keittiön pöydän ääressä tulee ainakin lorvailtua koneella, jos ei nyt varsinaisesti bloggailtua. Keittiön pöydällä ja ajatuksissa pyörii suunnitelmat ja visiot "keittiö 2.0:sta". Asemapäällikkö haluaa eristää ulkoseinät, joten laudoitus poistetaan ja samalla vähän organisoidaan ja tuunataan muutenkin keittiötä uuteen uskoon. On se hyvä, että niitä välitilan laattojakaan ei sitten ikinä hommattu. Lastulevy on ihan kaunis ;) Nojoo, taas vahvistui se vanha viisaus, että talossa täytyisi asua vuosi jos toinenkin, ennen kuin tekee mitään isompaa remonttia ;)

 

Huomasiko joku, että nyt tää on saanut viriteltyä yhden vanhan verhotangon ruokailuhuoneen ikkunalle? Toisenkin löysin kirpparilta ja tänään tein kaupat neljästä. Jes! Alakerran ikkunoihin (ainakin näkyville paikoille) alkaisi sitten olla tangot about kasassa.

Mukavaa viikonloppua!

P.S. Ai niin, koska kyseessä oli haaste, täytyisi se varmaan ojentaa eteenpäin... Olkaa hyvä, vapaasti vaan kiertoon, sanon minä ;)

Ostohyvitys.fi - silkkaa säästöä

Olette varmaan törmänneet blogimaailmassa Ostohyvitys.fi -postauksiin. Hiukan skeptisenä ihmettelin niitä aikani, mutta sitten minuunkin otettiin yhteyttä ko. firmasta ja sain sen varjolla aikaiseksi tutustua palveluun. Ensin ajattelin, että en lähde tämmöisiin "humputuksiin" mukaan, mutta kas kummaa, niin se itse itselleni pukema takki vaan kääntyi ;) Enää en ihmettele, miksi niin moni bloggaaja on lähtenyt yhteistyöhön. Tämmöisille tarjoushaukoille kuin minä tai muuten paljon nettikaupoista shoppaileville Ostohyvitys.fi -palvelu on aivan loistava! Jos/kun joka tapauksessa ostaa tuotteita netistä, miksi ei samalla kerryttäisi ostoksista itselleen rahaa takaisin?

Ostohyvitys.fi -verkkopalvelusta löytyy kauppoja laidasta laitaan; Finnish Design Shop, Room21, Sokos, Prisma, Apple, Asos, Urban Outfitters, Royal Design… vain muutaman mainitakseni. Palveluun liittyminen on ilmaista ja kun kirjaudut Ostohyvitykseen ja teet ostoksia palveluun liittyneistä verkkokaupoista, kerrytät samalla rahaa Ostohyvitys-tilillesi. Sieltä bonukset tilitetään omalle pankkitilillesi, kun niitä on kertynyt vähintään 15 euroa.

Nyt kun klikkailet itsesi tämän linkin kautta ostoksille Ostohyvitys.fin tarjoamiin verkkokauppoihin, saat ostokset tehtyäsi suun makiaksi eli Fazerin sinisen suklaalevyn! Menkää jo, älkääkä olko yhtä nuivia kuin minä! ;)

Itse mietin tovin, mitä kivaa hommaisin. En ole pitkään aikaan ostanut mitään "turhaa", joten päätin vähän hemmotella itseäni. Iso villahuopa on ollut haaveena ja nyt nakkasin semmoisen ostoskoriini. Pellavalakanoita mietin myös, mutta siirsin niiden hankintaa vielä hamaan tulevaisuuteen. Tein 163 euron arvoiset kaupat ja hetken päästä sähköpostiini tuli viesti, jossa minulle kerrottiin, että "tienasin" ostoksistani 6,55 euroa. Ihan jees - hyväksytään :D

Postaus on tehty yhteistyössä Ostohyvitys.fi kanssa.

Väsymätön remonttimies

Vuokrataan vähän käytetty remonttimies pieniin ja keskisuuriin hommiin. Reipas, väsymätön ja oma-aloitteinen. Innokkuus sata, keskittymiskyky nolla. Aiheuttaa mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.

Käly yllätti

Kävimme kälyn kanssa varmaan joskus vuosi sitten kirpparikierroksella ja löysimme upean priimakuntoisen emalikattilan. Maku kun on sama, löydöistä yleensä neuvotellaan, että kumpi saa ostaa :) Itse en muista, mutta olin kuulemma sanonut, että ostaisin, jos olisi varaa. Täten käly sai kunnian ostaa kattilan ja kumpikin oli tyytyväinen ja iloinen hienosta löydöstä. Mutta mitä tekee käly? Antaa sen hienon kattilansa meille joululahjaksi! Kattilassa vielä sisällä mitä mainioimmat Maison Belle -puhdistusaineet ja Himalajan pinkkiä suolaa. Niin hyvää suolaa.

Minä annoin kälylle Nykynaisen Käsityökerho -kansion vuodelta 1984. Eikä siinä ollut mukana edes kaavoja! Ei mennyt ihan tasan... tälläkään kertaa :)

Ystävänpäivän toivotus

Kotiblogit-lehdestä vielä

Postilaatikostani löytyi eilen illalla Parhaat Kotiblogit -lehti - tai tarkemmin ottaen oikein kolme kappaletta! Niitä sitten illan mittaan silmäiltiin ja arvosteltiin (lähinnä omia kuvia ja tekstejä) ;) Lehden tekeminen meinasi kyllä omalta osaltani jäädä, sillä juuri deadlineä edeltävänä viikonloppuna meillä sairastettiin mahatautia, joka laajeni moneksi muuksi taudiksi. Ajattelin, että olisin panostanut kuviin ja teksteihin oikein huolella, mutta loppuviimeksi sain räpsäistyä muutaman tämän hetken tilannekuvan ja loput kuvat kaivelin arkistoistani. Ja ne tekstit... no, minen oo mikään kirjailija =D

Täytyy myöntää, että siihen saakka, kun sain jutustani vedoksen, olin tosi skeptinen ja jännitin etukäteen, miten onnistuu lehti, jossa ns. amatöörit tuottavat sisällön. Mielestäni se onnistui kuitenkin varsin hyvin. Asiaan vaikuttaa toki se, että lehden taitto on tosi kiva ja ilme raikas - hyvää työtä kaiken kaikkiaan. Reiluuden nimissä täytyy kumminkin sanoa, että lehti ei ole tarkoitettu täällä ahkerasti vieraileville tai muuten säännöllisesti blogeja seuraaville. Teille siinä ei ole välttämättä mitään uutta. Tai no, paitsi jos lehdessä sattuukin olemaan mukana sellainen blogi, josta ette vielä olleetkaan kuullut :)

 

Terävä havainto: Laskiaispullaa on yllättävän vaikea syödä, jos jättää kermavaahdon löössiksi. Laskiainenkin taitaa tänä vuonna olla vasta joskus viikkojen päästä. Tämä onkin siis Sulon päivän pulla, johon kuuluu olennaisesti löysä kermavaahto. Hyvää nimipäivää & terkkuja, Sulo <3

Kotiblogit-lehti

Meinasi mennä äsken pasmat sekaisin, kun kävin ihan vaan nopsaan kurkkaamassa Stockan lehtipisteessä, että olisiko siellä uutta Kotiblogit-lehteä jossain näkösällä. Hyvin oli näkösällä useammassakin telineessä ja jopa kassoilla - ja kannessa meitsin koti. O ou!

Nopeella vilkasulla näytti tosi kivalta lehdeltä. Nyt odottelen, että pääsen kotiin lukemaan omaa lehteäni, joka pitäisi olla postilaatikossa odottelemassa :)