Auringossa

Eipä ole arskasta ollut "haittaa" tällä viikolla... Perjantaina saimme kuitenkin nauttia auringosta koko päivän ja ilma oli meikäläisen makuun juurikin sopiva. Helteitä en kaipaa yhtään, mutta toki auringonpaiste ja kohtalainen lämpö sateiden väliin kelpaa, kiitos. Perjantai menikin pitkästä aikaa totaalisen pihalla sopivassa suhteessa auringossa pötkötellessä ja välillä kasvimaata ja kukkapenkkejä kuopsutellessa. Välipalaksi meloni-mansikka-milkshakea, Hello Kitty -pillillä imutettuna... ;D Clasulta oli pakko napata tuommoinen söpö miniradio pihakäyttöön (testatusti toimii myös yläkerrassa vaatehuoneen siivousta vauhdittamassa). Ihan kelpo kympin toosa.

Havainto pihapetistä perjantaina: kukkakärpäset rakastavat keltaisia varpaankynsiä. En suosittele, ellei halua, että joku ärsyttävä pörriäinen laskeutuu kokoajan isovarpaan kynnelle...

Valkoisen särkyneen sydämen ostin keväällä puutarhamessuilta.

IHANA & KAUNIS!

Kasvimaalla kaikki muuten hyvin, mutta tillit kasvavat rasittavan hitaasti. Haluan tilliä mm. uusien perunoiden kanssa! Rucolat kasvoivat pituutta ja kukkaa (ei niinkään lehtiä), joten revin kuvien oton jälkeen kaikki pois ja istutin uudet kylvökset.

Aurinkoa ja mukavaa viikonlopun jatkoa teille ihanaiset!

Sisäkierroksella

Pyörähdetäänpä vaihteeksi sisällä. Vakkarit ovat nähneet nämä nurkat jo moneen kertaan, mutta ehkä tässä on jollekin jotain uutta :)

Kirpparilta löytyi kiva kori ja roskiksesta löytyi uunin edessä oleva vanha tuoli. Kiitos Kake, kun pelastit sen mulle :)

Vaatehuone on rehkitty kuntoon (pakko oli, Mervi ja Marja, ihan oman mielenrauhani vuoksi ;)), mutta muuten olen aika lailla vain laiskotellut.

Juhannus 2012

Sunnuntaiehtoota kaikille juhannuksesta toipuneille... tai voipuneille. Meillä vietettiin juhannusta ihan kotosalla, ei jaksettu lähteä mihinkään eikä kukaan jaksanut tulla meille. Ohjelmassa ei ollut mitään normaaliviikonlopusta poikkeavaa - pihalla hengailua, lepoa ja hyvää ruokaa. Tänään vähän jo suunnittelin, mitä kaikkea lomani aikana tulisinkaan tekemään. Monta kaappia ja vaatehuoneen kaaos odottaa inspiraatiota... mutta tänään vielä levätään ja kerätään voimia tulevaan koitokseen :)

Kyllä nuo juhannusruusut vaan ovat fiksuja. Että ne osaavatkin ajoittaa kukintansa juuri nimensä mukaiseen aikaan. Nuppuja on paljon, joten ruusujen kauneudesta ja tuoksusta saamme nauttia vielä hetken aikaa.

Loimulohi kuuluu nyt juhannustraditioon. Kai traditiosta voi jo puhua, jos kahtena vuonna on tätä herkkua tehnyt? ;)

Juhannuksen rankin duuni :)

Otti sen verran koville, että aurinkotuoliin kallistui hän.

Kiitokset kaikille viime postaukseen kommentoinneille ja juhannuksia toivotelleille.

Iloa alkavaan viikkoon!

Hangon keksi

Hymyilen kuin Hangon keksi koska...

• löysin kirpparilta mainion, joskin hiukan huonokuntoisen, peltisen keksilaatikon
• Viialan lasitehtaan kokoelmani kaksinkertaistui keittotölkin ansiosta (sis. ennen tätä yhden keittopullon…) ja löysin kirpuilta myös kauniin kuvissa näkyvän liinan
• luonnon kukkaloistosta on vara valita
• uusi sänky saapui vihdoin kahden kuukauden odottelun jälkeen - ja on HYVÄ!
• työkaveri pelasti roskalavalta hienon vanhan työtuolin MINULLE :) 
• on juhannus!
• kahden viikon loma alkoi
• sain äsken virvelillä parikiloisen hauen (jonka pistin fileiksi ja pakkaseen)
• ja mitäs muuta... no on varmaan monta muutakin syytä, mutta enpäs niitä nyt keksi, joten pidemmittä puheitta toivottelen kaikille teille vielä langoilla roikkuville OIKEIN IHANAA JUHANNUSTA!

Kiirettä meinaa pitää. Viime perjantaina käväistiin meikäläisen kotikaupungissa kasikymppisillä. Matkalla ehdittiin poiketa kirppareillakin (tein kivoja löytöjäkin - palataan niihin tuonnempana) ja olla venäläisten kanssa onkimassa :) Matka oli hikinen. Auton ilmastointi meni nimittäin alkuviikosta rikki ja ajon aikana sai hyvän muistutuksen siitä, että kyllä se ilmastointi vaan on iloinen asia. Huh hellettä - vaikkei edes ollut ;) Lauantaina ajeltiin takaisin Tampereelle häihin.

Tässä viime viikkoista kuhasaalista - kananmunassa ja jauhoissa pyöräytettynä, suolalla ja sitruunalla maustettuna ja pannulla paistettuna. Pidemmän korren veti kyllä au naturel -versio eli fileet vaan suolaan ja pannulle paistumaan runsaan voin kera. Hyvää! Sain lopulta sen revanssinikin, kun viime viikolla tarttui virveliini kuha. Pienempi tietenkin kuin pehtoorin saama ;)

Tuttu, jolla on ehkä Suomen isoin raparperipuska (sellainen pienen miehen mittainen...) toi mulle kassillisen "halkoja". Kuva ei anna oikeutta - oikeasti osa varsista on ohuen käsivarren paksuisia. Nyt on taas millä mällätä. Osan keitinkin jo mehuksi ja kiisseliksi ja lopuista voisi taikoa jotain herkkuja juhannuspöytään :)

 

En ole oikein ehtinyt teidän ihanaisten blogeja nyt lukemaan saatika kommentoimaan. Koitan päästä kierrokselle pian. Uusia lukijoitakin on taas ilmaantunut muutama - lämpimästi tervetuloa Voikukkapellolle!

Tämä tyttö lähtee tästä kukkaislenkille = kävely + luonnonkukkien keräily (heti kun on pessyt yläkerran ikkunat). Luonnon kukkakaupassa on nimittäin nyt "hullut päivät". Niin paljon kaikkee, ettei tiedä, mitä ottais... :) Heips!

Raparperi-mansikkahyydyke

Blogimaailma pursuaa nyt raparperiherkkuja, joten kannanpa korteni kekoon. Minun teki mieli tehdä raparperista jotain hyvää, mutta en jaksanut alkaa leipomaan piirakkaa tms. Mietin, että raparperista ja mansikoista tulisi varmasti aika kiva ja raikas rahka ja päätin sitten kehitellä ajatusta hitusen pidemmälle. Siitä syntyi tämä hyydykekakku. Esteettisesti ei ole mikään kaunotar, mutta maku oli niin hyvä, että taidan tehdä uuden. Tämä nimittäin meni jo :)

Raparperi-mansikkahyydykekakku

4 raparperin vartta

5 isohkoa tuoretta mansikkaa (tai enemmän...)

iso purkki rahkaa (n. 500 g)

250 g eli puolikas purkki Lidlin Bourbon Vanilla -vaniljavanukasta (tai joku muu maustettu vanukas/jugurtti - ei rasvaton...)

1-2 rkl vaniljasokeria

tilkka limen tai sitruunan mehua

sokeria oman maun mukaan

2 liivatelehteä

Kiehauta paloitellut raparperin varret pehmeäksi pienessä määrässä vettä (n. 1 dl) ja sokeria. Siivilöi raparperit ja säästä liemi. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Paloittele mansikat. Laita osa mansikoista vuoan pohjalle ja sekoita loput rahkan, vanukkaan/jugurtin, limemehun, vaniljasokerin ja sokerin kanssa. Lisää joukkoon jäähtyneet raparperit. Kiehauta vielä raparperiliemi ja sulata siihen puristetut liivatelehdet. Lisää liivateneste ohuena nauhana. Kippaa mössö tuorekelmulla vuorattuun vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti. Maku paranee, jos maltat odottaa seuraavaan päivään. 

Tämän yhden tekeleen perusteella en ole ihan varma, tarviiko tuorekelmua vuokaan vai lähteekö kakku nätisti irti ilmankin... uskoisin, että silikonisesta vuoasta voisi lähteä. Itsellänini käytössä oli tällä kertaa perinteinen alumiininen pieni kakkuvuoka, enkä halunnut ottaa riskiä :)

Kivaa alkanutta viikkoa!

Sunnuntain kukkiloiset

Vietin aurinkoista päivää olkihattu päässäni pihapetissä lorvaillen. Sitten taivaalta tuli pari pisaraa ja lopulta vähän isompi sade. Ajauduin tähän kuistin sohvalle sadetta pitelemään. Aika ihanaahan tässä on olla ja bloggailla. Liian harvoin tulee oltua. Pehtoori kävi äsken huikkaamassa oven raosta, että "kyllä sä saat sisällekin tulla." ;)

Sitten niitä kukkia... Älkää kyllästykö :) Tämä on itselleni tämmöistä "kukkapäiväkirjan pitoa" eli mikä kukkii milloinkin -tyyppistä jorinaa, josta on hauska vertailla vaikkapa vuoden tai kahden takaisia tilanteita.

Akileija (lehto-sellainen?) on "karannut" jostain pihallemme. Hämähäkki on virittänyt toiveikkaana ansansa tämän ympärille. Toissa vuonna saatu alppiruusu kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Tai kukassahan se oli silloin kun sen saimme, mutta viime vuonna ei kukkia tullut.

Ihania koiranputkia ja lemmikkejä on aina saatava sisälle maljakkoon. Kummatkin on kerätty omalta pihalta. Lemmikkiä olen sinne tietoisesti kylvänyt sekä siirrellyt pelloilta ja ojien pohjilta, koiranputki kasvaa ihan pyytämättä ;)

Tunnistaako joku tämän? Onko kyseessä joku perus-rikkakasvi vai naapurin pihalta siementänyt hieno kukka? Ihmetyttää sen runsaslukuisuus ja se, etten muista yhtään tämmöistä aiempina vuosina pihalla nähneeni... vai enkö vain ole sitä noteerannut? Ihme kyllä olisi tuokin, sillä kokoa ja pituutta tällä kasvilla on. Jotain violettiin vivahtavaa kukkaa siihen pukkaa...

Turilastoverit kukkaisretkellä. Toisessa kuvassa ei taida olla muuta tarkkaa kuin tuon heebon tuntosarvet ja lehden reuna, mutta muuten se oli minusta niin "tunnelmallinen" kuva, että laitoin sen tähän iloksenne... Enjoy :)

Mun pionit on nupulla - jee! Mää oooon niiiiin onnellinen! :) Onhan tätä ihmettä jo odotettu kolme vuotta. En enää edes muista minkävärisiä nämä ovat, valkoisia, vaaleanpunaisia vai kenties punaisia... No, se selvinnee pian (toivottavasti). Vaaleanpunaisia pelargoneja lähdin hakemaan tuossa taannoin, mutta eipä niitä ollut tarjolla. Onneksi löytyi sentään nämä hempeät kaunottaret.

Nyt mä lähden kalaan! Ostin eilen nimittäin virvelin. Itselleni. Joo-o, älkää naurako. Oon kattokaas aina ollut kova kalanainen ja monta kesää jo mankunut virvelin perään ja jostain syystä aina jättänyt sen ostamatta. No, eilen sitten menin ja ostin oikein näppärän avokelasetin - joka on todellakin niin näppärä, että se mahtuu teleskooppivarren ansiosta vaikkapa käsilaukkuun - ja kolme uistinta. Mentiin järven rantaan ja heittelin sitten siinä aikani (varmaan tunnin) - sillä aikaa pehtoori siivosi auton sisältä. Alkoi sitten jo kyllästyttämään, kun mitään ei tullut ja sanoin pehtoorille, että haluisko se heittää pari kertaa ennen kuin mennään. Arvaattekin varmaan, kuinka sitten kävikään... Kolmannella heitolla se samperi sai kuhan (n. 1,5, kg), hetken päästä vähän pienemmän kuhan (päästettiin kasvamaan) ja sitten vielä ihan näppärän kokoisen hauen. Että sillä lailla. Joten mä haluan nyt sen revanssin :)

Raparperistä omenaan

Kesän ensimmäinen raparperisato on kerätty ja hyödynnetty. Tein mehua ja kiisseliä. Seuraavaksi sitten jotakin herkullista piirakkaa ja hilloa. Nam nam, raparperi on ihana alkukesän herkku, josta on moneksi. 

No onkos tullut... talvi?! No ei kai, mutta pihalla näyttää aika mielenkiintoiselta... Miljoonat voikukkien "höttöset" ovat lähteneet liikenteeseen ja juuttuneet pihanurmikkomme reunoihin. Enpä muista tämmöistäkään ennen nähneeni!

Voikukkalunta :)

Omenapuissa kukitaan kauniisti. Pari upeanväristä nuppuakin sieltä vielä bongasin.

Tässäpä tiistai-illan pikainen luontokatsaus. Nyt rilli kuumaksi ja iltapalaa kehittelemään.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille ja tervetuloa taas uusille lukijoillekin!