maanantaina, lokakuuta 26, 2015

Blogipäivä Tampereella

Hei, luvassa kilometripostaus. Toivottavasti jaksatte lukea loppuun asti tai ainakin itseänne kiinnostavat kohdat ;) Palataanpa siis parin viikon takaisiin tunnelmiin Tampereelle, kun liikenteessä oli ihana blogijengimme: Annukka, Bikke, KirsiMervi, Mirah ja Pepi sekä mukaan myöhemmin päivällä / illalla seuraan liittyneet Micu ja Taina.

Mitenkäs muuten sitä ihminen lauantaiaamunsa aloittaisi kuin suklaalla? Ja vieläpä hienolla, aidolla, täyteläisellä ja käsin tehdyllä suklaalla... Pitkällisten suunnittelujen ja viestittelyjen jälkeen kaikki osasivat tulla sovittuun paikkaan sovittuna aikana ja päivä sai lähteä käyntiin. Aamupala olikin minulta jäänyt väliin (niin kuin se aina vähän tuppaa jäämään, kun on muita kiireitä), joten verensokerit saatiin kerralla kohdilleen päivän ensimmäisessä etapissamme Dammenbergin suklaatehtaalla. Monen monituista kertaa olen tehtaan ohi ajellut silloin kun se toimi vielä vanhassa paikassaan Tampereen puolella, mutta ensimmäistä kertaa vierailin nyt oikeassa suklaatehtaassa. Aika unelma työpaikka :) Toimitusjohtaja Marko Iso-Kungas kertoi meille hauskasti suklaan historiasta ja siitä, minkälainen on aito, oikea suklaa. Kuulemma markettien viidenkymmenen sentin levyt eivät ole.



Noh, sanoista tekoihin ja eikun maistelemaan suklaita. Erilaisia makuja: tummia, vaaleita, karpaloisia, appelsiinisia, pähkinäisiä, tryffeleitä ym. olivat tarjottimet ja kulhot väärällään. Niin täyteläisiä ja suklaahimon tyydyttäviä tuotteet kuitenkin olivat, että tarjottimet eivät meidän toimestamme tyhjentyneet kuin murto-osaan. Huh, parhaamme yritimme :) Onneksi saimme mukaamme pienen lahjapussin, jonka antimista saimme nauttia rauhassa kotona. Iso kiitos Dammenberg. Tulemme kaipaamaan tätä aamiaista ;)

www.dammenberg.fi - Varastotie 1, 33880 Lempäälä




Suklaatasting ja shoppailu tehtaan pienessä suklaapuodissa ottivat oman aikansa ja hupsistakeikkaa, olimmekin aikataulusta heti kättelyssä hieman myöhässä. Eipä muuta kuin talla pohjaan ja nokka kohti Tullintoria. Siellä meillä oli sovittuna tapaaminen Dekorossa ja Kaarnalaivassa. Aloin samalla miettiä, että viime kerrasta Tullintorilla on pakko olla aikaa ainakin viisi-kuusi vuotta, jos ei enemmänkin. Sen jälkeen kun olen muuttanut kaupungista maalle, en ole siellä käynyt. Nyt tilanne onneksi korjaantui ja kun jatkossa tiedossa on näin kiva paikka, tulee poikettua varmaan vähän useammin kuin kerran viidessä vuodessa. Onneksi Dekoron ja Kaarnalaivan verkkokaupat palvelevat myös laiskaa maalaista, jos ei se tie vaan kulje Tullintorin kautta. Kiitokset vielä Dekoron Outille, joka oli laittanut meille testattavaksi Nicolas Vahén pestoja ja hilloja patongin ja juustojen kanssa. Oih, ne olivat niin hyviä!! Ja nyt jälkeenpäin tietysti harmittaa, etten niitä ostanut, mutta maha oli vain niin täynnä makeaa, ettei kyennyt ajattelemaan järjellä.

www.dekoro.fi - www.kaarnalaiva.fi






Tullintorilta siirryimme apostolinkyydillä keskustaan Hyvän Tuulen Puotiin. Siellä meidät otettiin iloisesti vastaan skumpalla ja macaronseilla. Kekkonen varasti suurimman huomion, Yankee Candle -valikoima huumasi tuoksullaan ja Methodin puhdistusaineita ja erilaisia käsirasvoja piti testailla ja tuoksutella. Paljon kaunista tavaraa on liike pullollaan ja huomasin, että viime kerrasta pikkuväen tuotteet olivat lisääntyneet. Oiva paikka siis ostaa vaikkapa lahjoja - vink vink.

www.hyvantuulenpuoti.fi




Hyvän Tuulen Puodista kävelimme melkein kulman taakse Tuomiokirkonkadulle, josta meille oli varattu pikkuisesta Armas Kuppilasta pöytä. Vastaanotto oli lämmin ja herkkuja alettiin pienen neuvottelutuokion jälkeen kantamaan pöytään. Tarkoitus oli juoda kahvit ja syödä joku pieni suolapala, mutta hupsistakeikkaa, homma menikin niin, että meille tarjoiltiin täysi brunssi kaikkine siihen kuuluvine osineen. Aikataulu sanoi poks, ja niin sanoivat kohta mahatkin! Herkullista frittataa, lohta saaristolaisleivällä punajuurten ja aurajuuston kera, perunarieskan päälle tehtyä pekonipizzaa salaatin kera, lopuksi vielä amerikkalaista pannukakkua jäätelöllä, marenkeja, itse tehtyjä Wilhelmiina-keksejä... Aivan törkeen hyvää! Ja tosi symppispaikka ja mukava palvelu. Armas Kuppilan taustavoimana toimii sama huippukokkien porukka, joka omistaa myös arvostetun Ravintola C:n Tampereella. Armaksessa noudatetaan samaa eettistä linjaa kuin C:ssä eli satsataan lähiruokaan ja puhtaisiin raaka-aineisiin. Simppeliä ruokaa suurella sydämmellä. Arkisin tarjolla on kotiruokalounas ja viikonloppuisin brunssi. Lounaan jälkeen astuu voimaan katuruokalista. Pientä purtavaa mukavassa miljöössä on siis aina aukioloaikojen puitteissa tarjolla. Ehdottomasti täytyy käydä joku päivä testaamassa kotiruokalounas.

www.armascatering.fi






Kun kuvut oli ravittu ja aikataulusta oltiin erittäin pahasti myöhässä, osa porukkaa lähti käymään Live with me -putiikissa ja osa meni hakemaan autoja parkkihallista. Kuuluin jälkimmäiseen ja se oli mulle ihan ookoo. LWM on minulle vanha tuttu, josta on tullut tehtyä kivoja hankintoja ja osaan siellä poiketa aina tarpeen vaatiessa. Mainittakoon, että sieltähän löytyy aivan mahtava valikoima mm. erilaisia vetimiä.

www.livewithme.fi





Viimeisenä etappinamme oli myöskin vanha tuttu, Olgan Puoti. Sinne on aina niin ihana palata. Olga on niin upea, hauska, sanavalmis ja kertakaikkisen sydämellinen nainen. Saimme taas kerran aivan mahtavan hauskan esittelyn syksyn ja talven uutuuksista pienen purtavan kera ja sen jälkeen kierreltiin ja soviteltiin vaatteita kukin omaan tahtiinsa. Tällä kertaa varsinaista vaatetarvetta ei oikein ollut, joten päädyin ostamaan yhden rennon trikoopaitulin (=tunika? mekko?) ja kultturellit hanskat, jotka Annukka bongasi. Suosittelen Olgan Puotia todella lämpimästi. Vaatteita löytyy yllättävän moneen makuun ja kokoja riittää.

www.facebook.com/Olganpuoti





Armaksen brunssin jälkeen ei todellakaan olisi paljon enää ruokaa tehnyt mieli, mutta minkäs teet. Olimme näppärästi ennakoineet nälkätarpeemme ja tilanneet etukäteen kunnon kasan pizzoja. Joten eihän siinä muu auttanut kuin noukkia pizzat mukaan ja siirtyä niitä iltaemäntämme Tiinan ihastuttavaan kotiin nauttimaan. Kävi kyllä niin, että kotona odottavat miehet saivat hyvän, vähän syödyn pizzatuliaisen. Olipahan jotain kotiin viemisiä heillekin :) Muuten päivän saalis jäi osaltani aika vaatimattomaksi. Tämä siksi, että minulla on nyt meneillään pahemmanlaatuinen tavaraähky. Mielummin hankkiutuisin kaikesta ylimääräisestä eroon, enkä ostaisi mitään uutta. Tosin, tätä paperikassia (ylihintaista rahtipussia, niin kuin isäntä kommentoi) en voinut Dekorossa vastustaa ja sille löysin paikan keittiöstä.

Toivottavasti jaksoit loppuun asti :)
Kiitos kaikille päivässä mukana olleille yrityksille vieraanvaraisuudesta, Pepille hyvistä järjestelyistä ja hermoista sekä tietysti ihanalle porukallemme. Kivaa oli! Vi ses! <3
SHARE:

perjantaina, lokakuuta 23, 2015

Mainio Muonio

Terveiset täältä sumuisilta vuorilta… eli Olostunturista, Muoniosta :) Luontokuvista huolimatta mitään eräjormalomaa en ole tullut tänne viettämään, vaan ihan työreissulla ollaan. Erittäin miellyttävällä ja kaikin puolin kivalla sellaisella. Mulla on vaan niin kiva työ ja mukavat asiakkaat, että ei mitään rajaa!









Viikon alussa tuli aivan huikeita väliaikatietoja Indiedays Blog Awardseista. Blogini on yltänyt sisustusblogien TOP 10:iin, mikä on kertakaikkisen mahtavaa ja hienoa. Kiitos kaikille äänestäneille <3 Ihan outoa, että hassu pieni sillisalaattiblogini keikistelee siellä "suurien sisustusblogien" seurassa... Noh, äänestysaikaa on vielä tämän viikonlopun ajan ja tilanne elää, joten jos et ole vielä käynyt äänestämässä, pääset sinne täältä. Voit äänestää vaikka kuinka montaa blogia haluat, mutta vain yhden kerran kutakin.

Huomenna taas takaisin kotiin ihmettelemään, miten kylppäriremppa on siellä edennyt. Uuh, jännää :)
SHARE:

torstaina, lokakuuta 15, 2015

Pieni mainos tähän väliin

Sunnuntaina 25.10. tapahtuu Hämeenlinnan alueella. On aika syksyisen Sisustamisen suunnistussunnuntain! Mukana on monta myymälää, mutta arvatkaapa mitä, meikäläisen ja blogisiskoni Katin Call it Home -blogista löydätte Parolasta, Parolan Rottingin upeasta uudistuneesta myymälästä.  Lisäksi paikalla on Svaneforsin edustaja ja Suvi Suvimarja Lifestyle Puodista esittelee Annie Sloan -kalkkimaaleja ja tuunaa huonekaluja niillä. Aivan upeita uutuuksia Madame Stoltzilta on myös juuri saapunut (katselen ja kuolaan niitä tässä juurikin...) ja katsotaan mitä muuta kivaa ehtiikään tulla ensi viikon sunnuntaiksi. Outlet-myymälän puolella huipputarjouksia ja sisustustavaraa pikkurahalla.

Tulkaahan moikkaamaan!


Kaikki mukana olevat myymälät löydät tapahtuman Facebook-sivuilta (klik)

SHARE:

perjantaina, lokakuuta 09, 2015

Äänestys on alkanut!

Periaatteella "Jos ei se mitään anna niin ei otakaan" menin ja ilmoitin blogini Indiedays blog awardseihin :) Monta vuotta on tullut hengailtua Indiedays-yhteisössä, mutta nyt ensimmäistä kertaa ajattelin osallistua kisaan. Kovassa, aivan megasuosittujen blogien seurassa kamppaillaan ja mitään sen kummempaa lopputulosta tällä ei haeta, mutta olisi kuitenkin ihan tosi huippukiva juttu, jos kävisit klikkaamassa äänestykseen (TÄSTÄ) ja rullailisit ihan sinne sivun alareunaan ja äänestäisit minua :)

Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 5 kpl kahden hengen lippupaketteja Indiedays Blog Awards -gaalaan 31.10. sekä 3 kpl 50 euron arvoisia tavaratalolahjakortteja.

Voikukkapelto kiittää ja kumartaa. KIITOOOOOS! <3
SHARE:

torstaina, lokakuuta 08, 2015

Kylppäriremontista ja -haaveista vielä...

Miten ihmeessä ihmiset kykenevät rakentamaan uusia taloja, joihin pitää päättää ja valita KAIKKI materiaalit ja tarvikkeet? Hitokseen paljon liikkuvia osia ja hankintoja yhteen pieneen veskiinkin! Täytyy valita allas, altaan hana, bidee, suihkusetti, vessanpönttö... suihkuseinä, peili, lamput, lattiakaivo, ovi… Unohdinkohan jotain? Niin, ne laatta-asiat nyt olivatkin ainoat varmat ja valitut.


Eilen törmäsin kirpparilla aivan täydelliseen allaskaappiin. Tämän päälle tulee neliön mallinen allas, niin kuin ylläolevassa kuvassa. Sitten kun sopivan jostain löydän...





Meinasin alunperin, että jos jostain löytäisin halvan teak-kaapin, josta raaskisi sorvata allaskaapin, mutta tämä koivuinen versio on omaan makuuni vielä täydellisempi. Miettikäähän tämä ja se musta hexacon-lattia, valkoiset neliölaatat, ehkä puukehyksinen peili, messinkiset vetimet ja messinkiset suihkukalusteet. Ja tietty viherkasveja (feikkisellaisia, koska luonnonvaloa ei tule). Aaah, ainakin unelmissani lopputulos on jotain tuollaista :)

Fiiliskuvat pöllitty taas ehtymättömästä ideakaivoksesta, Pinterestistä. Mitä sitä ihminen tekisikään ilman Pinterestiä? =)




SHARE:

tiistaina, lokakuuta 06, 2015

Pari clusiaa

Poikkesin sunnuntaina pitkästä aikaa Ikeaan. Viime kerrasta olikin sen verran aikaa, etten ollut nähnyt edes Sinnerlig-mallistoa livenä ja hitto, kun se olikin kivan näköinen ja oloinen. Katsokaapas tätä pressitiedotetta, jos on mennyt ohi. Luonnollisuus, kevyet elementit ja viherkasvit vetävät nyt ihan hirveästi puoleensa. Melkein tekisi mieli ostaa... 

Sinnerligin pystyin järkisyistä nyt kuitenkin ohittamaan ostamatta, mutta paria viherkasvia luonnollisestikaan en. Syksyllä aiemmin ostamastani viherkasvisatsista olen jo tappanut saniaisen ja sen toisen usein kastelua vaativan, joten jotain varmempaa oli saatava tilalle. Mukaan tarttui siis kaksi Clusiaa. Ihan arvalla ostin (4,90 kpl) ja vasta kotona googletin ja totesin, että jes, nehän sopivat mulle!

"Clusia, valeviikuna. Kestävä ja uskomattoman helppohoitoinen kasvi, joka viihtyy lähes missä tahansa. Lehdet ovat suuret, kiiltävät ja nahkamaiset."

ja mikä tärkeintä:

"Talvella kastellaan vain kerran parissa viikossa."

En kestä sellaisia kasveja, joita pitää olla kastelemassa päivittäin. Tai toisinpäin: ne kasvit eivät kestä mua :)


Vinter 2015 -sarjasta bongasin kylppäriin kivat suihkuverhot. Nyt kun yläkerran kylpyhuoneremontti lähestyy, vilautetaanpa pitkästä aikaa tätä alakerran kylppäriä. Tännehän teimme pari vuotta sitten kevyen "faceliftin" eli saumasimme seinien vanhat ysärilaatat uudestaan ja paneloimme pari seinää. Pönttö ja lavuaari Singereineen tulivat vanhojen hirvitysten tilalle ja se oli siinä. Lattialle ei tehty mitään ja se näyttää kuvissa(kin) tunkkaiselta. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihan vaivan ja siihen menneen rahan arvoinen facelift ottaen huomioon, että perustavanlaatuinen remontti on tarkoitus tehdä lähitulevaisuudessa... Lattiankin saisi muuten näyttämään ihan erilaiselta, kun jaksaisi saumata laatat uudelleen, mutta kukaan ei taida viitsiä tässä tilanteessa nähdä sitä vaivaa. Listoittamisesta puhumattakaan ;)

Toinen Clusia päätyi pyörimisen jälkeen keittiön pöydälle. Keittiöön sain vihdoin viritettyä verhotangot ja verhotkin. Tekstiilipalvelusta hommattu tummanharmaa pellava oli lopulta muutaman testipalan ja kokeilun jälkeen passeli väri. Peittää sopivasti aamupäivän auringon (jota toivottavasti on paljon vielä luvassa). Nyt pikkujäbänkään ei tarvitse enää istua aamupalalla arskat päässä ;)
Rapsakkaa & aurinkoista viikonjatkoa!
SHARE: