Sisustussuunnittelijan kotona

Pääsin työni merkeissä vierailemaan ihastuttavan sisustussuunnittelijan Liisan kotona. Voi pojat, mikä koti olikin! Mahtava kokonaisuus ja harmonia, tavarat niin kauniisti ja harkitusti paikoillaan pienimpiä yksityiskohtia myöten. Upea mustan ja valkoisen liitto höystettynä tiikillä ja harmaan sävyillä. Lastenhuoneen mahtava värimaailma... ja ja ja... olen mykistynyt :)

 

 

 

Jos itselläni olisi edes vähän modernimmat puitteet eikä näitä ihania "sukurasitteita" (kaappikelloja, piironkeja sun muita antiikkiesineitä) riesana ilona niin kyllä - tahtoisin! Mää sydän tää tyyli! :)

Nyt menee hieman markkinoinnin puolelle, mutta menköön :) Jos koet olevasi sisustussuunnittelijan tarpeessa, otahan Liisaan yhteyttä. Liisan nettisivut löydät osoitteesta: www.liisak.fi ja Facebook-sivuilta löytyy myös yhteystiedot ja kaikenlaista muuta sisustamiseen liittyvää. 

Liljat ja iso pieni mies

Pakko laittaa näistä liljoista vielä pari kuvaa. Ovat aika ihania ilta-auringossa - ja muutenkin. Niiden tuoksusta en tosin pahemmin välitä, mutta kestän sen kyllä ;)

Tänään havahduin vaihteeksi tunteeseen, että kylläpä aika vaan rientää. Katsokaa nyt kuinka tuo pieni tyyppi (joka vasta äsken syntyi!?) istuu tärkeänä tuolissaan omenaa syöden ja selaillen huolettomasti kuorma-autojen ja rekkojen kuvia Konepörssi-lehdestä ;) Tripp Trappin vauvasetti otettiin pois käytöstä reilu kuukausi sitten ja nyt tuoliin kiivetään ja siitä lähdetään omaan tahtiin. Pari kuukautta sitten ei olisi voinut ajatellakaan pitävänsä kukkia maljakossa sohvapöydällä. Koska herra täystuho. Mitäs nyt sitten? Nyt meillä on iso pieni mies, joka vain toteaa ”ku” tai ”ka” ja osoittaa nätisti liljaa. Niin kuin olisi aina ollutkin. Näköjään ne vaan kasvaa ja oppii. Jännä ;D

Hyvää viikonloppua kaikille!

Koti ja pihlajanmarjat

Pitkästä aikaa sisustuskuvia. Kuvien harvaan tahtiin on selkeästi kaksi syytä: aina vallitseva epäsiisteys sekä muuttumattomuus. Nyt kun on siivottu - tai ainakin kerätty lelut koreihin ja pistetty sohvatyynyt ojennukseen - ja kerrankin on kukkia ja kaikenlaisia marjoja purkeissa, on kiva välillä kuvaillakin. Muutenhan täällä ei kyllä ole mikään muuttunut :/

Liljat maksoivat Lidlissä vain 1,49/kimppu ja rautakaupasta bongasin hauskan viherkasvin vitosella. Kasvin nimi täytyy laittaa tähän muistiin, muuten en muista sitä ikinä - kastanjasutipuu :)  

Olen ihan fiiliksissä syksystä! Ihanaa, kun se tuli kertarysäyksellä pitkän hellejakson jälkeen. Nyt vaan paljon sadetta, että saadaan sieniä ;) Pieni satsi kanttarelleja löytyi viikonloppuna. Metsäretket alle kaksivuotiaan kanssa ovatkin mielenkiintoisia... Ensin on pakko saada itse rämpiä metikössä eikä varmasti suostuta kantoreppuun. Kun on tarpeeksi monta kertaa kaatuiltu ja kompuroitu, suostutaan äidin selkäreppuun ja tietysti nukahdetaan sinne tyytyväisenä ;) 

Btw, pihlajat ovat tänä vuonna ihan mielettömiä!

ARVONTA: 5 kpl Habitare-lippupaketteja

Sain Parhaat Kotiblogit -lehdeltä arvottavaksi 5 kpl kahden hengen Habitare-lippupaketteja. Nyt siis kipinkapin osallistumaan arvontaan, jos Habitareen haluat mennä nyt. Tai siis 10.-14.9. :)

Arvonta alkaa nyt ja on voimassa sunnuntaihin 31.8. klo 22 asti. Osallistua saa kuka vaan kommentoimalla tähän postaukseen. Anonyymi, laitathan kuitenkin mukaan sähköpostiosoitteesi tai lähetä se minulle privaatisti (voikukkapelto@gmail.com) jos et halua sitä julkisesti näkyviin, jotta mahdollisen voiton osuessa kohdalle saan sinuun yhteyden.

Parhaat kotiblogit -lehti on mukana Habitaressa osastolla 6k121. Voikukkapelto kiittää lipuista ja toivottaa kaikille tasapuolisesti onnea arvontaan!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT - KIITOS OSALLISTUMISESTA.

Sinne män

No nynne vei ne mun kaurapellot!! Hö. Oli se kuitenkin aika kiva farmari, kun otti meidänkin pojan puimurin kyytiin. Kiire vaan tuli äkkiä pois. Puimurit on ihan jees kauempaa katsottuna ;)

Kun viljat oli puitu, oli aika siirtyä marjapuskille. Marjoja ei tullut tänä vuonna kuin tähän hieman kitukasvuiseen vaaleanpunaiseen herukkaan. Hyvä, että jollekin kelpaa, kun ei tästä määrästä paljon leivonnaisia tai mehuja taiota.

Ja tässä ollaan jo äiteen tomaattiviljelyksiä verottamassa. Edelleen; olen iloinen, että kelpaa :) Huomatkaa yksi omppu, jei!

 

Maukasta & mukavaa viikonloppua!

Näin meillä nukutaan

Enpäs olekaan tainnut vilauttaa nykyistä makuuhuonettamme ”kalustettuna”? Täällä yläkerrassa, vieraskammariksi tarkoitetussa huoneessa olemme nukkuneet kesäkuun alusta asti. Hyvin on nukuttukin.

Helteiden aikaan lämpötila kohosi päivisin sietämättömiin lukemiin, mutta kunnon läpiveto illalla/yöllä ja tuuletin päälle niin ei ongelmaa. Tarkoitus olisi muuttaa takaisin alakertaan sitten kun keittiöremontti yms. on valmis ja luovuttaa tämä kammari jälleen vieraiden käyttöön. Niin, tai mistäs sitä tietää… Suunnitelmat tässä talossa tuppaavat elämään ;) 

Kerran kesässä kun viitsii pedata pedin ja laittaa jotain päiväpeittoa muistuttavaa pitsiliinaa sängylle, on siitä toki otettava kuvat. Että tämmöistä täällä nyt. Aika mummoa. Aika sillisalaattia... ;D Siihen pysyvään ja oikeaan makuukammariimme näkisin tulevaksi jotain huomattavasti vähäeleisempää tapettia, kenties yksivärisiä seiniä ja muutenkin seesteisempää meininkiä ;) Taikayö-tapetti on erittäin hieno ja näyttävä, mutta makuuhuoneen tapetiksi ehkä vähän turhankin. Tai sitten jonkun pitäisi osata hillitä näitä "somisteitaan" ja pitäytyä selkeässä linjassa. Arvatkaa onnistuuko...? Noup.

Suuri kurpitsa

Tämä kesä on ollut erikoinen ja poikkeuksellinen (toivottavasti!) siinäkin mielessä, että kadotin kokonaan puutarhainnostukseni. Mikään pihaan liittyvä ei ole jaksanut kiinnostaa. Kaikki alkoi ihan normaalisti ja keväällä laittelin pihaa ja viljelmiä innoissani kuntoon. Sitten tuli se trombi, joka vei paviljongin ja sen mukana taisi hävitä se Intokin. Onneksi viljelykset porhaltavat ilmankin ja mm. tämmöinen hervoton keila oli kasvanut ihan vaivihkaa kesäkurpitsoiden joukossa. Huomasin sen toissapäivänä ja keräsin äkkiä talteen. Tänään siitä tehdään soppaa.

Tomaatteja kypsyy tasaiseen tahtiin ja raakileita on PALJON. Tuo on aika kiva avomaalajike, kun kasvusto pysyy matalana ja tiiviinä pensaana. Se pärjäsi ilman tukea ihan tähän viikkoon asti. Nyt kun tomaatteja alkaa olla niin runsaasti, virittelin ympärille tukikepit ja vähän rautalankaa. Lajikkeen nimeä en valitettavasti muista...

Sipulitkin ovat tänä vuonna isoimpia ever. Todistettavasti pärjään ilman sua Into, mutta olis tosi kiva jos ilmestyisit taas ensi vuonna - pysyvästi!

Uusi arki

Kultaisten kaurapeltojen keskeltä teitä tervehtii erään laiminlyödyn blogin emäntä - moi. Meinasin syyttää hellettä, kun blogi ei ole taas hetkeen päivittynyt. En kuitenkaan tee niin. Eihän se helteen vika ole, jos on itse laiska ja saamaton. Huomaatteko, otin tuosta pois sen tyhmän (viitaten Zen Cafén biisiin, jos joku ei hiffannut) ;) Sitten ajattelin pyytää anteeksi, kun en ole jaksanut postailla tai vastailla kommentteihin, mutta enpä tee sitäkään. Ärsyttävää aloittaa jutut aina samalla laululla: ”anteeksi, kun en ole taas hetkeen sitä ja tätä…” Että se siitä. Ihanaa, kun olette jaksaneet roikkua täällä pahimpien helteidenkin aikana ja tervetuloa erittäin lämpimästi te kaksi uutta lukijaa ;D

 

Arkeen on siis palattu täälläkin. Ihana, uusi, erilainen arki. Ai miten niin erilainen? No siten niin, että ennen lomaani tein radikaalin, mutta pitkään pohtimani ratkaisun: irtisanouduin vakituisesta työsuhteestani ja rupesin freelanceriksi - yrittäjäksi! Mitäkö sitten yritän? No, periaatteessa samaa kuin ennenkin ;) En ole täällä blogissa koskaan tainnut avautua työkuvioistani tai siitä, mitä teen työkseni, joten kerrottakoon nyt, että olen koulutukseltani graafinen suunnittelija ja tehnyt yli 16 vuoden ”uran” media-/mainostoimistomaailmassa. Äitiysloman jälkeen työ ei kuitenkaan tuntunut enää ihan samalta ja tuli tunne, että työntekijän rooli on nyt nähty. Halu kokeilla omien siipien kantavuutta kasvoi kasvamistaan. Kun työmatkaakin kertyi lähemmäs sata kilsaa per päivä eikä työnantaja lämmennyt etätyölle, päätös oli selvä. Jännittävää, vapauttavaa, ihanaa, hiukan pelottavaakin olla nyt kokonaan omillaan. Päällimmäinen tunne on kuitenkin jotakin sanoinkuvaamatonta. Mahtava fiilis - kyllä mä pärjään! Failure is not an option ;)

Pyöritän nyt siis omaa yhden naisen mainostoimistoani. Muutaman asiakkaan olen saanut, mutta lisääkin huolin mielelläni ja tietysti täällä blogissa käytän tilaisuuden yritykseni markkinointiin ;) Jos etsit suunnittelijaa yrityksesi visuaaliselle ilmeelle, tekijää mainoksille, esitteille, tuotekuvastoille ja nettisivuille, tai kaipaat stailaajaa ja valokuvaajaa tuotteillesi tai jotain muuta tuohon suuntaan, täällä ollaan! Ota rohkeasti yhteyttä niin kerron lisää: voikukkapelto@gmail.com.