maanantaina, kesäkuuta 25, 2018

Piste i:n päälle

Kaupallinen yhteistyö: JELD-WEN


Kun aloitimme kevättalvella talon ulkomaalauksen suunnittelun, oli ensin ajatuksena säästää vanhat ovet ja maalata ne. Halpojen 80-luvun ovien ulkonäkö ja surkea ovitekniikka olivat kuitenkin ärsyttäneet koko täällä asumisen ajan, joten pian tajusimme ettei ovien säilyttämisessä ole oikeasti mitään järkeä. Ovet päätettiin siis vaihtaa ja valikoimaa tutkittuamme tykästyimme JELD-WENin tarjontaan ja etenkin heidän Advance-valikoiman Classic-ovimallistoonsa. Oven valitseminen olikin yllättävän hauskaa puuhaa Door Designer -sovelluksella, johon saa näppärästi laitettua oman julkisivun kuvan ja siihen mallinnettua eri ovivaihtoehtoja. Leikittelin siis paljon eri malleilla ja väreillä. Kaunis terrakotan tai vihreän värinen ovi olisi ollut päheä, mutta kun mallinnusvaiheessa talon seinien väri ei ollut ihan vielä selvillä, päädyin turvalliseen tummanharmaaseen (NCS S 7502-B), joka ainakin sopisi mihin tahansa seinäväriin.



Itse olisin tyylillisesti tykännyt eniten Classic C1850 W72 -ovesta, jossa on söpöt pienet ikkunaruudut ja kohokuviot. Asemapäällikön mielestä tuon oven ikkunat olivat kuitenkin liian pienet suhteessa oveen, joten C1901 W47 oli luonnollinen valintamme. Siinä on iso ikkuna-alue, sopivasti eleganttiutta ja koristeellisuutta, mutta ei kuitenkaan liikaa ja arkkitehtuurisesti se sopii mielestäni hyvin vanhaan asemaamme.


Ovet asennettiin juuri ennen Ruotsin reissuamme ja kun sieltä tultiin, on kiirettä ollut siihen malliin, että karmien viimeistely on osin vielä tekemättä. Valmista kuvaa sisäpuolelta saatte siis vielä hetken odotella. Asennus meni kahden miehen voimin niin ripeästi, että hyvä kun ehdin ottamaan kunnolla kuvia töitteni ohella. Yhtään kirosanaakaan en kuullut eli se on mielestäni aina sen tae, että jonkun asentaminen sujuu hyvin :D





Alkuun oli aivan uskomaton fiilis, kun ovet sulkeutuvat niin ”smoothisti”. Ne loksahtavat kiinni kuin kassakaappi! Vanhat ovet olivat niin heppoista tekoa, että ne paukkuivat aina järkyttävällä volyymillä auki ja kiinni. Pari kertaa itsekin olin kantajana, kun uusia ovia siirreltiin ennen asennusta ja voin kertoa, että niillä oli sen verran painoa, että tiukkaa teki nostella ja kantaa kolmea ovea paikasta A paikkaan B.

Monille ehkä tuntematon nimi JELD-WEN toimii nimestään ja kansainvälisyydestään huolimatta myös ihan täällä koto-Suomessa. Kansainväliseen konserniin kuuluvan JELD-WEN Suomi Oy:n ovitehtaat toimivat Vääksyssä ja Kuopiossa ja yritys työllistää yli 300 ihmistä Suomessa. JELD-WENin tuotevalikoimaan kuuluvat sekä kotien että julkisten rakennusten sisäovet, ulko-ovet, saunanovet sekä ääni- ja paloeristetyt ovet.

Radan puolelta pari kuukautta sitten...

... ja nyt.

Ulkonäön puolesta uudet ovet ovat kirjaimellisesti piste I:n päälle. Olen aivan lumoutunut niiden tyylikkyydestä ja toimivuudesta. Muutenkin talo alkaa näyttää ”pikkuisen” erilaiselta kuin pari kuukautta sitten. Yksi pääty on vielä maalaamatta ja sisäpuolen karmit laittamatta, joten lopullista esittelyä saatte vielä hetken odottaa. Asemapäällikölle täytyy kyllä antaa täydet pisteet ja urheusmerkki, sillä erittäin ripeästi hän on maalaushommaa edistänyt muiden töidensä ohessa. Yhtään en ole havainnut laiskottelua :D

Before

Before

After. Ilmassa leijuvan oven edestä rappuset on siirretty maalauksen tieltä pois :)


Hommaahan tässä vielä piisaa, mutta kyllä tämäkin jo hivelee silmää.
Aika huikea ero entiseen, vai mitä? :)



Kaupallinen yhteistyö: JELD-WEN.
Ovista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.
SHARE:

torstaina, kesäkuuta 14, 2018

Visiitti Skåneen

Teimme viime viikon lopulla autoreissun Etelä-Ruotsiin, kun ystävämme täytti vuosia ja järjesti kesäjuhlat Möllessä. Yövyimme tällä kertaa Airbnb:ssä, ihan supersympaattisessa skånelaistalossa aivan Grand Hotelia vastapäätä. Sinne olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa. Helteiset kelit kruunasivat kaikin puolin onnistuneen reissun ja Skånen maisemat ovat niin kauniita, että annetaan kuvien puhua puolestaan. Automatkat lasten kanssa menivät jotenkin niin kivuttomasti, että matkaa olisi mielellään jatkanut Tanskan puolelle, mutta talonmaalaus, muut "kotihommat", aika ja resurssit eivät nyt antaneet myöten. Nooooh, ensi kerralla! :)











SHARE:

tiistaina, toukokuuta 29, 2018

Uskomaton toukokuu!

Tämä toukokuu jää kyllä hetkeksi mielensopukoihin muistiin. Talonmaalausurakkaa ei olisi voinut aloittaa parempana ajankohtana. Meillä ei ole nimittäin satanut pisaraakaan neljään viikkoon! Luonto kaipaa kyllä kosteutta ja havupuiden ruskeasta väristä huomaa, kuinka kuivaa on. Vaikka en varsinaisesti helteen ystäväksi tunnustaudukaan, niin onhan tämä nyt ihanaa. Nautitaan! <3













SHARE:

tiistaina, toukokuuta 22, 2018

Talon maalausta ja maalausvinkkejä

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila


Oi ihana toukokuu! Meitä on hellitty ihan mahtavilla keleillä ja maalausurakkamme onkin edennyt jo lähes puoleen väliin. Kohta saadaan pitää puolivälin bileet :) Käytännössä homma on mennyt niin, että asemapäällikkö on maalannut ja minä olen viihdyttänyt lapsia. Olen tähän mennessä saanut osallistua tuon kuvassa näkyvän pitkän seinän alaosan puolikkaan verran. Se ei ole paljon se. Siihen nähden, että homma on toteutettu yhden miehen voimin, voisi sanoa, että tahti on ihan hyvä. Hommaa nopeuttaa ja helpottaa ihan älyttömästi Tikkurilan painesivellin, minkä bongasimme paikallisesta värikaupasta. Vinkki nro 1: jos/kun ikinä olet aloittamassa isoa maalausurakkaa, hommaa Quick brush (tai joku vastaava painesivellin)! Et kadu. Minäkin tosiaan pääsin testaamaan tuota ihmesivellintä ja olen siitä aivan haltioissani. En tiedä onko tämän jälkeen enää paluuta perinteiseen maalaukseen, sillä maalaaminen tuolla menee ihan nextille levelille! Paljon nopeampaa ja miljoona kertaa siistimpää kuin se, että kastaisit sivellintä maalipyttyyn ja roiskisit samalla sokkelin maaliroiskeilla (kuten edelliset meillä ovat tehneet...) :)

Vinkki nro 2: hommaa kaikille väreille oma Quick brush! Jos maalaat seinää yhdellä värillä ja nurkka- ja räystäslautoja toisella, ei ole yhtään huonompi idea hankkia kaksi painesivellintä. Painesiveltimen hinta on hieman alle satasen ja vaikka samalla rahalla saakin monta sivellintä, on tuo työn laatuun ja nopeuteen nähden mielestäni joka euron väärti. Sitten on toki eri asia, jos talonmaalaukseen on värvätty iso talkooporukka. Jokaiselle ei ehkä ole taloudellisesti järkevää ostaa omaa painesivellintä ;)

Seinän sävy on Tikkurilan Puutalot-värikartasta Pöllö Q800 ja nurkka- ja smyygilaudat ja räystäänaluset ovat sävyllä Tiira Q818. Seiniin halusimme himmeän maalipinnan ja näin ollen Tikkurilalta ehdotettiin maaliksi Ultra Matt -maalia. Ultra on Tikkurilan kärkituote talomaaleissa ja tuotteen luvataan kestävän halkeilematta ja hilseilemättä koko sen käyttöiän - eli useamman vuosikymmenen. Ultra Matt -maali suojaa puuta vesirasitukselta, mutta läpäisee vesihöyryä. Tähän väliin onkin hyvä heittää vinkki nro 3: Kun maalaat talon ulkoseinää, muista maalata hyvin myös lautojen alareunat. Monet tekevät sen virheen, että maalaavat seinät hyvin, mutta jättävät lautojen alapäät maalaamatta. Näin maali ei suojaa puun alaosaa valuvalta sadevedeltä ja kosteus pääsee nousemaan lautaan ja lahottaa alareunan. Meilläkin moni lauta jouduttiin korvaamaan uudella, kun edelliset olivat jättäneet alareunat maalaamatta. Edelliset ovat silloin aikanaan 1980-90-luvun taitteessa korvanneet aseman alkuperäisen pystyrimalaudoituksenkin. Se on minusta harmi, sillä oikeasti siihen ei varmastikaan ole ollut tarvetta. Ehkä se on silloin 80-luvulla näyttänyt "vanhanaikaiselta". Toisaalta sitten taas, kun ulkovuori ei ole enää alkuperäinen, sain henkisesti vapauden valita väriksi jotain muuta kuin alkuperäisen värin. Alunperin asema on ollut ilmeisesti semmoinen aika oranssi keltainen/okra. Nyt siitä tulee todellakin jotain muuta...




Maalaus tehdään kahteen kertaan ja seinämaalia kuluu tämänkokoisen rakennuksen maalaamiseen n. 120 l. Valkoisten osien määräksi arvioimme n. 100 m2 eli maalia kuluu niihin n. 36 l. Tikkurilan maalilaskurin avulla saa näppärästi arvioitua maalin määrän. Valkoiset (Tiira Q818) osat maalataan uudella Ultra Special -maalilla, joka on kehitetty erityisesti talojen räystäslautoihin, nurkkiin, kaiteisiin jne. jotka monesti altistuvat muita helpommin leväkasvustoille ja pintahomeelle. Ultra Special hylkii likaa ja sillä maalatut pinnat on helppo pestä puhtaaksi.


Voi että, tästä tulee ihan eri talo! Minä niin tykkään tuosta Pöllö-sävystä :) Entä te?


Postaus tehty kaupallisessa yhteistyössä Tikkurilan kanssa.

SHARE:

maanantaina, toukokuuta 14, 2018

Vuohenputkipiirakka á la "kaikkea mitä kaapista löytyy"

Kävijätilastoista päätellen vuohenputki kiinnostaa näin keväisin. Vuohenputken tunnistamisesta kertova postaus keikkuu suosituimpien postausten kärkipaikalla ja mikäs siinä, vuohenputki onkin ihan todella herkullinen ja kokeilemisen arvoinen villiyrtti. Itsekin innostuin tekemään piirakan, johon laitoin vuohenputken lisäksi kaikkea mitä jääkapista sattui löytymään. Ja sieltähän löytyi mm. pekonia, fetaa, paprikaa, sipulia ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Näitä ilmankin piirakasta tulee varmasti makoisa, joten kokeilkaa ja yhdistelkää rohkeasti. Pohjaksikin käy mikä tahansa piirakkapohja. Tässä tämänkertainen ohjeeni.


Vuohenputkipiirakka

Pohja

1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunahiutaleita
1/2 tl suolaa
50 g voisulaa
1 dl vettä

Täyte

4-5 dl vuohenputkien lehtiä
puolikas paprika
puoli pakettia pekonia (n. 80 g)
1 sipuli
4-5 aurinkokuivattua tomaattia
fetaa
2 munaa
2 dl kuohukermaa
ripaus mustapippuria & suolaa
öljyä paistamiseen

Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lisää voisula ja vesi. Sekoita, kunnes neste on imeytynyt jauhoihin ja taikina kiinteytynyt. Painele taikina piirakkavuoan (Ø 24 cm) pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Kuori ja hienonna sipuli. Huuhtele ja kuivaa vuohenputken lehdet ja pilko ne pienemmiksi. Pilko sipulit, paprika, pekoni sekä aurinkokuivatut tomaatit. Kuumenna öljy pannulla. Paista täytteen aineksia, kunnes sipulit ovat läpikuultavia. Levitä esipaistetulle pohjalle vuohenputkiseos ja murustele päälle fetajuustoa. Sekoita kerman joukkoon munat ja mausteet. Levitä seos piirakan päälle. Paista uunissa noin 25 minuuttia, kunnes piirakka on hyytynyt ja pinta on saanut kauniin värin.

Nyt kun saisi vielä itsestään irti ja kokeilisi vuohenputkea muussakin muodossa kuin piirakassa. Vinkit ja ideat kiinnostavat, joten kerro ihmeessä, jos sulla on joku hyvä resepti!

SHARE: