sunnuntaina, toukokuuta 26, 2019

Kätevä letkukela

Kaupallinen yhteistyö: Gardena

Näin ne Suomen kesäkelit vaihtelevat... Viikolla saatiin nauttia helteistä ja nyt viikonlopun aikana sade on huuhtonut siitepölyjä pois oikein urakalla ja koleaa keliä on luvassa vielä ensi viikoksikin. Toivottavasti se kesä siitä sitten alkaisi!

Ihaniin kesäkelien makuun pääsimme edellisenä viikonloppuna ja kesäiset kuvat ovatkin noilta päiviltä. Kasvihuoneessani alkavat kurkkuviljelmät olla hyvällä mallilla ja keittiöpuutarhassa salaatin- ja tillinsiemenet itäneet, joten olinkin ihan super onnellinen, kun Gardenalta lähetettiin meille roll-up 30 automatic letkukela ja pääsin testaamaan sitä. Se tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen ja nyt näin jälkeenpäin tajusin mikä urpo olen ollut, kun en ole ennen mitään vastaavaa hommannut! Seitsemän vuotta olen kiroten raahannut pitkin pihaa painavaa, hankalaa ja erittäin ärsyttävää letkuvyyhtiä, joka on aina solmussa ja jonka takaisin paikalleen keriminen on ollut suorastaan infernaalista!

Nyt ei siis enää tarvitse tapella letkujen, jatkoletkujen ja jatkoletkun jatkojen kanssa. Uusi Gardena letkukela on aivan unelma! Letkun käyttöön vetäminen vaatii pikkuisen voimaa, että ihan kolmevuotiaalta se ei onnistu, mutta loppu sitten onnistuukin. Letku on yllättävän kevyt kantaa ja mukana tuleva kastelusuutin on niin kiva ja helppo käyttää, että kolmevuotiaskin saa sen auki ja kiinni. Seinäteline on simppeli kiinnittää seinään ja kelan saa tarvittaessa pois telineestä. Itse letkukelassa on jäätymisen kestävyys eli sen voi laittaa huoletta seinälle jo hyvissä ajoin keväällä eikä tarvitse pelätä pakkasta ja takatalvea.

Yksi erittäin kiva ominaisuus on myös mukana tuleva sulkuliitin, jonka ansiosta veden tulo lakkaa, kun suuttimen irrottaa. Se oli ihan uutta minulle, sillä vanhassa letkuviritelmässämme, jossa jouduttiin yhdistelemään monta pätkää pitkäksi letkuksi, ei sulkuliitintä ollut ja jos suutinta halusi vaihtaa, täytyi aina kipittää hanalle sulkemaan vedentulo ensin. 

Yhden lyhyen jatkoletkun jemmasin keittiöpuutarhan kupeeseen, sillä tuo letkukelan 30 metriäkään ei ihan riitä meillä joka paikkaan. Keittiöpuutarha kun on "näppärästi" kaikista kauimpana kaivon vesihanasta... ;) Sulkuliittimen ansiosta jatkoletkun lisääminen on kuitenkin niin naurettavan helppoa, että siitä ei ole mitään vaivaa.
Kiitokset Gardenalle, että kastelusta tuli niin ihanan nautinnollista!

Aurinkoisia kesäpäiviä odotellen ja toivotellen <3

SHARE:

keskiviikkona, toukokuuta 08, 2019

Ulko-ovet sisältäpäin - vihdoin!

Minä täällä moi! Muistatteko vielä? Aikaa on taas vierähtänyt sitten viime postauksen. Syynä yksinkertaisesti työ- ja arkikiireet sekä puhtaasti oma saamattomuus. Ajattelin, että josko nyt kesän aikana saisi pysähdyksissä olleita hommia eteenpäin ja ehkä postauksiakin syntyisi pikkuisen tiuhempaan tahtiin. Katsotaan...


Melkein vuosi sitten vaihdoimme talon ulko-ovet tummiin Jeld-Wenin oviin (postaus löytyy täältä) ja melkein vuosi meni siinä, että ovien sisäkarmit saatiin siistittyä ja listoitettua. Lupasin silloin vuosi sitten kuvia sisäpuolelta ja tässähän niitä viimein tulee. Eihän mennyt kauaakaan ;D




Tummat ulko-ovet ovat olleet kyllä hyvä valinta ja jokapäiväinen ilo silmälle! Ne antavat niin paljon ulkonäköä sisustukseen. Vanhojen, muovisten ysäriovien kanssa tappelukin on melkein (huom. melkein!) unohtunut aika päivää sitten. Ihanaa, kun on yksinkertaisesti hyvät ja toimivat ovet. Tämä malli on siis tummanharmaa (NCS S 7502-B) C1901 W47.



Kevät antoi jo ihanasti esimakua tulevasta, kun lämpöiset kelit hellivät meitä parisen viikkoa. Ajatukset riensivät heti pihahommiin, viljelyksiin, terassin laajentamiseen, pergolan kattamiseen ja ties minne... mutta sitten tulikin taas viileämpää ja ansaittu tuumaustauko kaikkeen. Johonkin nimittäin tuntuu kadonneen tyystin meidän into ja tarmo! Hitto. Toivon kovasti, että ne alkavat ryömiä esiin pian risukasoistaan. Olis vähän hommia! Huhuu!



SHARE:

torstaina, tammikuuta 31, 2019

Kuulumisia

Kukkuu! Blogi on jäänyt pahasti taas muiden töiden jalkoihin, mutta huikataanpa, että täällä kaikki oikein hyvin ja ennallaan. Päivät täyttyvät töistä ja vaikka pieniä pintaremonttihaaveita vähän olisikin, ei niiden toteuttamiseen oikein tahdo löytyä aikaa. Mutta en missään nimessä valita! Ihanaa, kun on töitä ja muutenkin arki rullailee mukavasti eteenpäin. Kohtahan se on jo kevätkin :D





Olohuoneeseen tuli hieman uutta ilmettä, kun sain äipältä maton lainaan ja pöydäksi hommasin Parolan Rottingista West Coast -sohvapöydän. Olen ihastellut West Coast -pöytää ja -sohvia siitä saakka, kun ne tulivat Parolan mallistoon, mutta jotenkin ajattelin, että olohuoneessa on sitten liikaa rottinkia tuon pöydän myötä. Joulun alla otin pöydän testattavaksi ja siihen se jäi. Juuri sopivan kokoinen ja tosi kivan näköinen. Eihän rottinkia voi olla liikaa?! =)





Viime viikonloppuna meillä oli vähän Frozen-meininkiä, kun nuorimmainen täytti kolme vuotta. Niin se aika rientää. Ajattelin, että eihän kolmevuotiaalle vielä tarvitse järjestää kaverisynttäreitä, mutta niin vaan tyttö alkoi hyvissä ajoin puhumaan, että hän haluaa sitten Frozen-synttärit, joihin kutsuu sen ja sen ja sen... Joten eipä siinä muu auttanut kuin alkaa googlettelemaan Frozen-kakkujen ohjeita... :D Olikin aika hauskaa tehdä pitkästä aikaa oikeita kakkuja. Esikoisen toiveena syksyllä oli donitsikakku ja siihen ei juuri tarvittu leivontataitoja :)



Oikein ihanaa alkavaa helmikuuta! Keli on ainakin mahtavan talvinen, joten nautitaan tästä lumesta ja kauniista maisemista <3

SHARE:

tiistaina, joulukuuta 04, 2018

Flamingonpunaisissa tunnelmissa - Tikkurila Color Now 2019

Pari viikkoa sitten Tikkurila julkaisi vuoden värin 2019 sekä Color Now 2019 -värikokoelmansa. Rohkeaa sävyä uskalsin odottaa ja veikata, mutta en ehkä ihan niin rohkeaa, mikä vuoden väriksi oli lopulta valittu. Persikkainen, mehukas ja elinvoimainen K319 Flamingo oikein sykkii energiaa ja tuo positiivista tunnelmaa. Nyt kun olen sitä tässä pari viikkoa makustellut, en pidä ollenkaan mahdottomana, että meillekin rantautuisi pari Flamingonsävyistä yksityiskohtaa. Koko seinää en sillä ehkä kuitenkaan vielä ole valmis maalaamaan ;)

Kuva: Tikkurila

Julkistustilaisuus järjestettiin Helsingissä YesYesYes-ravintolassa ja huvitti kyllä miten kaikki ravintolassa sopi niin täydellisesti uuden värikokoelman tunnelmaan. Itselleni Color Now 2019 -värikokoelma tuo vahvat Miami Vice -vibat.

Vuoden värin valitsi Tikkurilan nelihenkinen väriraati, johon kuuluivat Tikkurilan värimateriaaleista vastaava Irina Hanhisalo, luova johtaja ja taiteilija Niclas Engsäll, trendianalyytikko ja toimittaja Susanna Björklund sekä väriasiantuntija Marika Raike. Väriraati perustelee valintansa näin: “Valitsemalla K319 Flamingon vuoden väriksi haluamme toimia esimerkkinä positiivisuudesta ottamalla rohkean askeleen kohti kirkkaiden värien aikakautta. Tarkoituksemme on inspiroida tarjoamalla jotain odottamatonta ja näyttävää, juhlistaa yksilöllisyyttä ja kannustaa kaikkia kulkemaan omia polkujaan sisustuksen värivalinnoissa”.









2019 vuoden värikokoelma kokoaa yhteen rohkeita punaisen, keltaisen, vihreän ja sinisen sävyjä. Inspiraatio värikokoelmalle löytyi kahdesta muotimaailman megatrendistä, värien ja tyylien sekoittamisesta sekä sävy sävyyn -pukeutumisesta, joita voi hyödyntää tyylisuuntauksina myös kodin sisustamisessa. “Ei ole mikään salaisuus, että yhteensointuvat värit näyttävät hyvältä yhdessä. Tämä on ollut trendi sisustuksessakin jo jonkin aikaa. Mutta myös odottamattomat, jopa ristiriitaisilta tuntuvat väriyhdistelmät voivat olla todella upeilta. Erityisesti tätä haluaisimme nähdä enemmän vuonna 2019. Älä pelkää valita jotain, josta pidät. Jos valkoinen, harmaa ja musta eivät ole sinun juttusi, seuraa rohkeasti omaa makuasi,” sanoo Susanna Björklund. Ihan mahtavaa! Ehkä harmaan ylivalta tosiaankin alkaa olla ohi?













Kiitos Tikkurilalle ihanan ja värikylläisen julkistamistilaisuuden järjestämisestä sekä tietysti siitä, että tuotte väriä maailmaan!

Lisää Tikkurila Color Now 2019 -värikokoelmasta voit lukea täältä
SHARE:

sunnuntaina, marraskuuta 11, 2018

La Serata Romana - Roomalainen ilta Rossossa

Kaupallinen yhteistyö: S-ryhmän ravintolat / Rosso


Täytyy myöntää, ettei ole tullut käytyä ihan hetkeen Rossossa. Oikeastaan vuosikausiin :) Kotikaupungissani Haminassa ei aikanaan muuta ravintolaa juuri ollutkaan, joten silloin Rosso kuului vahvasti elämään. Muistan hyvin, kun Rosso tuli kaupunkiin ja kuinka ”cool” paikka se oli. Äidin kanssa käytiin syömässä bolognese-pizzat ja kavereiden kanssa kulutettiin Rossossa aikaa ja syötiin aina kukkarollemme sopivat, mutta ihan taianomaisen hyvät häränlihapatongit. Raastepöydän antimetkin olivat oikein jees, kun raasteen päälle lorotti Rosson sinappista salaatinkastiketta. Meitä teinejä, jotka emme tuoneet rahaa ravintolaan kovinkaan paljon, mutta kävimme siellä sitäkin useammin, kohdeltiin aina yhtä hyvin kuin ketä tahansa aikuista asiakasta. Good old days... ;D


Paljon on vettä virrannut Kymijoessa noista ajoista ja mitään sen kummempia odotuksia tai ennakkoluuloja ei vanhaa kunnon Rossoa kohtaan ollut, joka itse asiassa täyttää tänä vuonna huikeat 40 vuotta. Ilomielin otinkin vastaan kutsun mennä nauttimaan parin ystäväni kanssa iltaa Hämeenlinnan Rossoon. Kyseessä oli roomalainen ilta, joka sopii nautittavaksi ystävien tai vaikkapa työkavereiden kanssa niin arkena kuin juhlana. Rosson La Serata Romana -illallinen on valmiiksi mietitty menupaketti, johon kuuluu alkupalaksi ihania antipasteja, pääruuaksi mielin määrin roomalaisia pizzoja sekä jälkkäriksi herkullinen panna cotta. Menun oheen voi ottaa juomapaketin, joka sisältää aperitiiviksi raikkaan Aperol Spritzin, pizzan kanssa sopivat viinit sekä jälkiruokajuoman.


Maukas antipastolautanen sisälsi melonia, antipastikasviksia, ilmakuivattua kinkkua, mozzarellaa sekä aivan taivaallista valkosipulileipää. Tätä olisi voinut syödä enemmänkin, mutta tilaa oli jätettävä pizzoille. Rosson roomalaisiin pizzoihin kuuluu neljä eri pizzavaihtoehtoa, joissa on mm. kylmäsavulohta, kasviksia, ilmakuivattua naudan entrecôtea, vuohenjuustoa ja broileria. Mikä parasta, pizzoista voi valita mitä haluaa ja herkutella niin monella kuin jaksaa! Meidän neljän hengen testiryhmämme maisteli hyvällä ruokahalulla kaikki pizzat läpi, mutta kuinka ollakaan santsikierrokselle ei kukaan enää kyennyt. Sen verran tulivat mahat täyteen. Mitään vahvaa voittajaa ei pizzoista löytynyt, mutta se oli yllättävää, että seurueen vankkumaton lihansyöjä tykkäsi eniten vegepizzasta! Herkullisia olivat kyllä kaikki.





Pizzoja sulateltiin hetki ja jälkkäriksi pöytään tuotiin jokaiselle vielä pieni Panna Cotta, joka oli Limoncellon kera ihanan kevyt, mutta makea päätös aterialle.

Perheravintolana tunnetussa Rossossa oli marraskuisena arki-iltana muutama perhe ja pariskunta ruokailemassa ja kaikissa pöydissä näytti olevan iloinen ja hyvä tunnelma. La  Serata Romanasta jäi meidän seurueelle kaikin puolin hyvä maku ja sitä voikin hyvillä mielin suositella ystävien illanistujaisiin sekä nyt alkavalle pikkujoulukaudelle. Rossossa on semmoinen lämmin ja välitön tunnelma, johon ei kuulu turha hienostelu. Rosso tarjoaa paikan iloiselle yhdessäololle porukalle kuin porukalle. Semmoinen se Rosso on ja on aina ollut - since teinivuosieni :)


Kaupallinen yhteistyö: S-ryhmän ravintolat / Rosso
SHARE: