Reilu viikko sitten roudasin paikalliselta kirpparilta kotiin yhden laatikon. Kyseessä ei ole mikä tahansa perus-peltilaatikko vaan ehta jordanialainen ammuslaatikko :) Kyllä alkoi taas mielikuvitus laukkaamaan, kun mietin miten "jortaanialainen" on päätynyt tänne meidän kirppikselle... Sisällä laatikossa oli (on vieläkin) vuoden 1983 Aamulehti (jossa kerrotaan mm. kuinka väkivalta Tampereen keskustassa on lisääntynyt) ja kenties peltilaatikon aiemmalle omistajalle, Kaukolle, tullut metallityöväen liiton jäsenlehti Ahjo samalta vuodelta. Laatikon kanteen on kuitenkin raapustettu tussilla Leo ja kymmenen viivaa... Mitä hittoa? Ehkä Leo on Kaukon poika, joka taisteli Jordanian muukalaislegioonassa ja kun kotiinpaluun aika koitti, Leo pakkasi vähäiset tavaransa (10 kpl) tähän laatikkoon. Ja sitten laatikko päätyi isä-kaukolle säilytykseen. Vai miten se nyt meni? Keksikää ite parempi... =)
Aamulehden ja Ahjon lisäksi minulla on nyt laatikossa toisenlaisia "aarteita". Sain nimittäin Natura Gardenilta paketin blogiyhteistyön merkeissä. Nyt jordanialainen pitää sisällään kaikkea pientä ja tarpeellista puutarhan hoitoon kuten polvisuojat, erilaisia kasvitukia ja kiinnikkeitä, vesisaavin suojan (nerokas keksintö!), vesipistoolin yms. Näille tulee varmasti käyttöä.
Eilen olin tosi reipas. Heräsin yhdeksältä ja yhdeltätoista olinkin jo huutokaupassa Urjalassa. Siellä myytiin kunnan koulujen ylijäämäirtaimistoa: vanhoja hyväkuntoisia koulutauluja 120 kpl, karttoja, pulpetteja, höyläpenkkejä, käsityökaluja, kattiloita, urkuharmooneja,
kirjahyllyjä, peltikaappeja... ja paljon muuta. Todellinen aarreaitta. Osassa tavaraa hinnat kipusivat odotetusti korkeiksi, mutta sitten taas esim. peltikaappeja sai viedä pois melkein ilmaiseksi, kaikki vanhat pulpetit annettiin huutokaupan lopuksi halukkaille ilmaiseksi, urkuharmoonit eivät maksaneet juuri mitään jne. Kunpa vain olisi tilaa säilöä, mutta tässä tilanteessa, kun nykyistä taloa koitetaan myydä ja uuteen ei vielä päästä, en voinut hamstrata lisää tavaraa. Jotain sentään tarttui mukaan; pari hyväkuntoista kasvitaulua (harmittamaan jäi se voikukka... miksi en huutanut...? ei kymppi tässä konkurssissa enää olisi miltään tuntunut!), lokki ja tiira -aiheinen opetustaulu ja Läntisen pallonpuoliskon iso kartta (ylläri...). Huutaminen tai tässä tapauksessa "professionaalisti" oman numerolapun nosteleminen oli kyllä muuten aika kutkuttavaa puuhaa... Onneksi huutokaupassa ei käynyt maksuvälineenä kuin käteinen. Onnistuin kyllä shoppaamaan tasan sen, mitä olin aiemmin automaatilta nostanut. Siinä mielessä voin onnitella itseäni... ;) Mutta kaunis on tämä saniaistaulukin, eikö vain?
Iltasella kävimme pehtoorin kanssa vielä katsastamassa Hämeenpuiston sisustusantiikki-tapahtuman. Tosi kiva, kun tämmöisiä tapahtumia järjestetään ja myyjiäkin oli yllättävän paljon paikalla. Sisustustapahtumat selkeästi kiinnostavat ihmisiä ja mietinkin, kuinka paljon porukkaa olisikaan ollut paikalla, jos markkinointiin olisi panostettu ripaus enemmän. Ihania tavaroita oli kaikenlaisia, mutta mukaan ei tarttunut mitään. Ehkä syynä oli aamupäivän huutokauppasessio... ja se, että pehtoorikin lupasi pitää kukkaronnyörit tiukalla :)
Toivotan teille oikein leppoisaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa!