Tiirinkosken tehdas + ARVONTA

Kylläpä aika taas rientää... Siitäkin on jo melkein pari viikkoa, kun kävin piipahtamassa Tiirinkosken tehtaalla Hämeenlinnan kupeessa. Edellinen visiittini Tehtaalle taisi olla viime kesänä, vaikka monta kertaa kevään aikana oli aikomus mennä. No nytpä olikin hyvä aika käydä, sillä Tehdas on hiljattain laajentunut ihan "oikean tehtaan" mittasuhteisiin. Aikaisemmasta pienestä huoneesta on kasvanut hulppea punatiilisen navettarakennuksen mittainen kokonaisuus, jossa yhdistyy sisustusliike ja kahvila. Annetaanpa kuvien hieman puhua puolestaan.

 

Tavaroita ihastellessa ja hypistellessä saa mukavasti ajan kulumaan. Pikku piipahdukseni taisi lopulta venähtää melkein parituntiseksi. Välillä voi juoda kahvit ja syödä belgialaisia vohveleita makeassa tai suolaisessa muodossa. Kuulinpa sivukorvalla, että myös Tampereen Jäätelötehtaan jäätelöä on saatavilla. Lapsia paikassa viihdyttävät ihanat Tiirinkosken eläimet. On lampaita, lehmiä (=Ylämaan karjaa) ja pupusia... Meidän villikko viihtyi mukisematta ulkoleikeissä äidin kierrellessä sisätiloissa. Välillä käytiin heittämässä pikaiset heipat ja silittelemässä sisältä löytynyttä Vespaa ;)

Tehtaan lukemattomista tuotemerkeistä löytyy mm. TineK, House Doctor, Bloomingville, Nicolas Vahé, Nordal, BeckSöndergaard, Design Letters, House of Rym, Kalklitir-kalkkimaalit, Monday to Sunday -pellavalakanat, Odd Mollyn naisten vaatteet ja nyt uutena Pànchic-merkkiset vaatteet miehille. Unohtamatta tietenkään Tiirinkosken omia lampaantaljoja ja villalankoja. Noin niinku muutaman mainitakseni... ;)

 

Sain omistaja Ninalta mukaani arvottavaksi sympaattisen House of Rym -kulhon. Se jos mikä piristää päivän ja saa aamumurot maistumaan makoisilta! :) Mukana myös kiva oliivipuinen lusikka. Osallistu siis arvontaan kommentoimalla tiistaihin 8.9.2015 klo 21 mennessä. Kommentissa saapi kertoa, oletko jo käynyt Tiirinkosken tehtaalla tai suunnitteletko meneväsi ja mitkä tuotteet sinua erityisesti kiinnostavat.

Tiirinkosken tehdas on kiva retkipaikka, johon kannattaa lähteä pidemmänkin matkan päästä.

Tehdas on auki to-pe 11-18, la 11-16 ja su 12-16. Verkkokauppa palvelee 24/7.

Haantie 5, 13500 Hämeenlinna

www.tiirinkoskentehdas.fi

Arvontapalkinto sponsored by Tiirinkosken Tehdas :)

Nii ja pahoittelut teille, joita nämä kaupalliset postaukset ärsyttävät.

Nyt on niin monta kivaa juttua ollut ja tullut, joten näitähän tulee vielä lisää... Ei mulla muuta.

Sadonkorjuujuhlassa

Yhteistyössä GreenCare ja Rajamäen

Meikäläisen puutarhassa ei ole tänä vuonna sadolla eikä sen korjuulla juhlittu. Muutama hassu kurkku ja yksi kesäkurpitsa. That´s it. Sipuleita en ole vielä nostanut, mutta tokkopa niidenkään kanssa merkittäviin mittasuhteisiin päästään. Noh, tämä oli nyt tämmöinen vuosi. Ehkä ensi keväänä paremmalla innolla, onnella ja ajalla. Vastapainoksi omalle puutarhaepäonnelle, pääsin keskiviikkona vierailemaan aivan hurmaavaan Annalan puutarhaan nauttimaan GreenCaren ja Rajamäen yhteisestä sadonkorjuujuhlasta.

Kokoonnuimme paikalle kello puoli viisi, kilistimme tervetuliaismaljat ja rupattelimme hetken mukavia. Sen jälkeen oli aika vaihtaa omat kengät "talon" tarjoamiin kumppareihin ja marssia kasvimaille. Selkävaivoista viime aikoina kärsineenä pelkäsin jo, että mahtaako joutua kitkemispuuhiin, mutta ei sentään ;) Tarkoitus oli hakea Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin suunnitteleman sadonkorjuuillallisen ainekset kasvimaalta ja samalla saimme ihastella ja kierrellä muutenkin Annalan kertakaikkisen hurmaavaa puutarhaa. Piha- ja maisemasuunnittelija Kati Jukarainen ja Kanelia ja Kardemummaa -blogin Maria Kesänen antoivat hyviä vinkkejä mm. siihen, minkälaisia hyötykasveja jokaisen on helppo viljellä, oli sitten kyseessä omakotitalon piha tai pikkuruinen kaupunkiparveke.

Kun menun ainekset oli kerätty kasaan, jakauduimme ryhmiin ja aloitimme ruuanlaittopuuhat. Osa meni keittiön puolelle pilkkomaan, viipaloimaan, keittämään, paistamaan ja mitä lie ja toinen porukka teki kurkku- ja kesäkurpitsarelishejä erilaisia Rajamäen etikoita käyttäen. Ruuanlaittopuuhien ja syömisen ajaksi kamera jäi vähän taka-alalla. En ottanut kokonaiskuvaa edes kasvihuoneesta, jossa ruokailimme. Se oli ehkä yksi ihanimmista ja hyväntuoksuisimmista ruokapaikoista evö! :) Lukemattomat tuoksupelargoniat olivat niin ihania. Note to self: hommaa niitä!

GreenCaren ja Rajamäen ihmiset olivat todella nähneet vaivaa ihanan illan eteen ja Helsinki Food Company loihtinut upean menun, jonka sitten itse saimme valmistaa (ainakin melkein kokonaan ;)). Kotiinviemisiksi saimme vielä kattavan kassillisen erilaisia etikoita, puutarhan poretta ja kasvimaakierroksella sekä ruuanlaittopuuhissa käyttämämme saappaat ja essut. Puhumattakaan kaikista ihanista ruokaideoista ja puutarhavinkeistä. Uskon, että tästä illasta jäi kaikille mukana olleille mukava ja lämminhenkinen fiilis ja illan resepteihin palataan varmasti monessa kotikeittiössä.  Minä tein ainakin sitä ihanaa jälkiruokaa heti seuraavana iltana... :) Kiitos vielä järjestäjille ja kanssabloggaajille. Oli ilo tavata ja tutustua!

Mikäli kiinnostuit hurmaavasta Annalan puutarhasta, siitä löytyy tietoa Hyötykasviyhdistyksen sivuilta. Puutarha on kaikille avoin, idyllinen puistoalue Helsingin Vanhassakaupungissa. Menkäähän ihmeessä tekemään kierros ja fiilistemään upeaa sadonkorjuuaikaa. Se on nimittäin nyt!

Yhteistyössä GreenCare ja Rajamäen

Arvonta + alennuskoodi

Sisustuskauppa.com lähetti minulle mieleiseni Yankee Candle -purkkikynttilän tummenevia syysiltoja piristämään. Tuoksun valinta olikin helppoa, sillä keväällä saamani näytteen perusteella ihastuin Cassis-tuoksuun. Ja kyllä, se on aivan ihana! Mukavan mieto ja pehmeä, ei yhtään ärtsy tai liian voimakas. Hiukan mustaherukkainen, muttei yhtään liikaa :)

Saan myös arpoa teidän ihanien lukijoideni kesken 25 euron lahjakortin sisustuskauppa.comiin. Kerro kommentissasi, mikä tuoksu olisi sinulle mieleisin Yankee Candle -valikoimasta. Tuoksumaailmaa pääset fiilistelemään täältä. Osallistumisaikaa on perjantaihin 4.9. klo 21 saakka. Jätäthän kommenttikenttään sähköpostiosoitteesi, jos et ole kirjautunut lukija.

Eikä tässä vielä kaikki. Lukijani saavat myös 15 %:n alennuksen sisustuskauppa.comin verkkokauppaan. Alennus on voimassa syyskuun loppuun ja sen saa kirjoittamalla koodin "KUKKA15".

Tunnelmallisia syysiltoja ja arpaonnea!

Sponsoroitu / Yhteistyössä Sisustuskauppa.comin kanssa

Kun kissa katoaa

Viime torstaina päästin Olsun ulos aamulenkille. Sanoin, että tulet sitten kohta syömään aamupalaa. Katselin ikkunasta, kun Olsu nautti auringon lämmöstä ja vaani hiiriä radan varressa. Vähän ajan päästä näin sen mäessä radan toisella puolella. Kuului koiran haukuntaa. Noin tunnin päästä huutelin Olsua keittiön ovesta. Normaalisti kissa juoksee huudon kuullessaan sisään. Nyt ei näkynyt, ei kuulunut. Menin takaisin sisään ja tulin aina välillä huutelemaan kissaa sisälle. Huoli alkoi kasvaa, kun koko päivän aikana Olsusta ei näkynyt vilaustakaan. Normaalisti se käy ulkona, hiippailee pihallamme ja tulee välillä sisälle ottamaan torkut tai syömään. Hengailee kanssani, kun teen töitä. Tykkää olla seurassa.

Ilmoituksia on jaettu lähialueelle siinä toivossa, että joku bongaisi Olsun. Ilmoitettu on karkurit-sivustolle. Tuntuu niin ihmeelliseltä, että kissa, joka oikeasti tuntui viihtyvän kanssamme, osallistui aina kaikkeen, hiipi salaa yöllä jalkopäähän nukkumaan ja herätti aamulla puskemalla tai nuolemalla naamaa, tekisi omasta tahdostaan katoamistempun. Ja vielä niin, ettei vilaustakaan näy. Syytän kaikesta itseäni. Miksi päästin Olsun ulos? Miksen kestänyt sen maukumista ja pitänyt sitä sisällä turvassa? Miksen mennyt heti katsomaan radan toiselle puolelle, kun kuulin koiran haukkuvan. Jos Olsu loukkasi itsensä, olisiko se ollut löydettävissä ja pelastettavissa, jos olisi heti mennyt katsomaan? Hoen itselleni, että eihän se ole kuin kissa. Kyseessä ei ole ihminen. Mutta mitä se auttaa. Suru ja huoli on kova. Epätietoisuus kaikkein raastavinta. Ei tiedä, voiko toivoa parasta vai pelätä pahinta :(

Jotain uutta

Noniin, tännehän sitä sitten palattiinkin uhkailuista huolimatta näin pian… :) Jotenkin arkeen paluu vaan herättää pesänrakennusvietin ja sisustusinnon. Samalla sitten tulee se blogifiiliskin. On se jännä. Eilen tuli aivan hirveä hinku uudistaa koko olohuone, mutta vielä täytyy vähän pehmitellä kanssa-asujaa ja esitellä uusi upea suunnitelmani. Saas nähä miten käy...

Uudet Kelim-matot kruunaavat keittiön ilmeen. Kiitos matoista kuuluu ihanalle "mattonaiselle", Katille =D Syyslomalla sitten maalataan lattia loppuun ja pian tapetoidaan ikkunaseinä. Tapetti on siis tilattu koko kesän kestäneen vetkuttamisen ja pähkäilyn jälkeen :)

 

Ruokahuoneen keltainen Kiurujen yö aiheuttaa minussa ristiriitaisia tunteita... Yksi päivä haluaisin heivata sen hittoon ja toisena päivänä pidän siitä kovasti. Hmmm, olkoon... hyvä se on ;)

Bored

Tänä kesänä iski totaalinen blogikyllästyminen. Ei voisi vähempää kiinnostaa oma blogi eikä kenenkään muunkaan. Kameraa olen ulkoiluttanut äärimmäisen vähän, mitään kerrottavaa elämässä ei ole. Siis sitä kerrottavaa, mikä päätyisi blogiin ja kynnys laittaa perinteistä hilipatihömppää on nyt todella korkea. Puutarhassa tänä kesänä kaikki on mennyt lähestulkoon pieleen. Pionit olivat ainoa mainitsemisen arvoinen asia. Muut on jo niin nähty aiempina vuosina, parempana. Onko tämä nyt tässä vai vieläkö täältä noustaan? Jotenkin uskon tuohon jälkimmäiseen, vaikka paukut ovatkin tällä hetkellä loppu. Kenties sitten, kun oikeasti on taas jotain tapahtumassa (asemapäällikkö saa talliprojektinsa valmiiksi ja siirrytään jälleen sisäremontteihin), palaan tännekin virtaa täynnä. Instan puolelle sentään päivittyy satunnaisia räpsyjä - sinne siis, jos kiinnostaa.

Samaa blogiväsymystä on valitellut muutama muukin pidempään blogia pitänyt tässä kesän aikana. Onko blogien aika ohi? Kiinnostaako päivittäinen tikusta asiaa/uusi kukkakimppu -postaus ketään? Itse haluaisin, että postauksessa olisi joku asiakin. Jos ei ole, pysyn mielummin hiljaa. Siihen asti heippa!

Pionin perhanat

Piti vaan tulla tänne huikkaamaan (ja laittamaan itselleni tuleviksi vuosiksi muistiinpano), että pionit kukkivat! Mutta käytännössä myöhästyin. Ensin niiden pikkupalleroiden aukeamista odotetaan kuin kuuta nousevaa monta pitkää viikkoa ja sitten kun arvon ihanaiset vihdoin suvaitsevat aueta, tulee sade rankka ja pionin lakoon vie. Noh, napsin maljakoihin kaikki pelastettavissa olevat palleroiset ja kukinnot. Jäljelle jäi vain iso kasa vaaleita terälehtiä ja laonnut pusikko.

ERITTÄIN hyvä tuuheentumisprosentti tällä pionipuskallani kuitenkin tänä vuonna. Tarkistin viime vuoden postauksesta, että kukkia oli peräti kolme. Tänä vuonna sama puska tuotti lähemmäs kaksikymmentä kukkaa! Jatkakaa samaan malliin, kiitos. Olette edelleen ihania. Herra kaksivuotiaan sanoin: "Minä lakastan noita ukkia!"