Viime torstaina päästin Olsun ulos aamulenkille. Sanoin, että tulet sitten kohta syömään aamupalaa. Katselin ikkunasta, kun Olsu nautti auringon lämmöstä ja vaani hiiriä radan varressa. Vähän ajan päästä näin sen mäessä radan toisella puolella. Kuului koiran haukuntaa. Noin tunnin päästä huutelin Olsua keittiön ovesta. Normaalisti kissa juoksee huudon kuullessaan sisään. Nyt ei näkynyt, ei kuulunut. Menin takaisin sisään ja tulin aina välillä huutelemaan kissaa sisälle. Huoli alkoi kasvaa, kun koko päivän aikana Olsusta ei näkynyt vilaustakaan. Normaalisti se käy ulkona, hiippailee pihallamme ja tulee välillä sisälle ottamaan torkut tai syömään. Hengailee kanssani, kun teen töitä. Tykkää olla seurassa.
Ilmoituksia on jaettu lähialueelle siinä toivossa, että joku bongaisi Olsun. Ilmoitettu on karkurit-sivustolle. Tuntuu niin ihmeelliseltä, että kissa, joka oikeasti tuntui viihtyvän kanssamme, osallistui aina kaikkeen, hiipi salaa yöllä jalkopäähän nukkumaan ja herätti aamulla puskemalla tai nuolemalla naamaa, tekisi omasta tahdostaan katoamistempun. Ja vielä niin, ettei vilaustakaan näy. Syytän kaikesta itseäni. Miksi päästin Olsun ulos? Miksen kestänyt sen maukumista ja pitänyt sitä sisällä turvassa? Miksen mennyt heti katsomaan radan toiselle puolelle, kun kuulin koiran haukkuvan. Jos Olsu loukkasi itsensä, olisiko se ollut löydettävissä ja pelastettavissa, jos olisi heti mennyt katsomaan? Hoen itselleni, että eihän se ole kuin kissa. Kyseessä ei ole ihminen. Mutta mitä se auttaa. Suru ja huoli on kova. Epätietoisuus kaikkein raastavinta. Ei tiedä, voiko toivoa parasta vai pelätä pahinta :(
Kääk!. En osaa sanoa muuta kuin että varmasti on viisainta tehdä molempia. Toivoa parasta, mutta samalla pelätä pahinta :(. Ja olla syyttämättä itseään, koska kissa on kuitenkin siinä mielessä kissa, että tekee mitä haluaa. Mutta voihan paska silti. Uskon ja toivon, että Olsu löytyy <3
VastaaPoistaNiin… vaikka tosiaan tekee mieli syyttää itseä, etten pitänyt Olsua sisäkissana, on siinä sitten se toinen puoli, että miten ihmeessä täällä olisi voitu normaalisti elää ja olla, kun kissa koitti väkisin ängetä ovista ja ikkunoista ulos. Että sillai kai seuraavat 20 vuotta…
PoistaTäälläkin toivotaan, että Olsu löytyy. Meillä leikattu tyttökissa on ihan samankaltainen kuin Olsu. Leikattu kolli sen sijaan saattaa olla vuorokauden kaksikin vetämässä sikeitä jossain puskassa. Pidempään ei ole koskaan ollut poissa sekään. Kokemusta myös siitä, että kadonneen kissan kohtalo jää iäksi arvauksen varaan, sekä siitä, että olen kolmen päivän etsinnän jälkeen löytänyt kissan kuolleena. Kissa on kuin perheenjäsen, ja sen merkityksen voi ymmärtää vain toinen kissaihminen <3
VastaaPoistaKiitos näistä tarinoista ja lohdutuksesta <3 Kissan katoaminen on kyllä todellinen mysteeri. Toivotaan, että tämä ratkeisi pian...
PoistaTiedän tuon huolen tunteen :(. Lohdutukseksi voin sanoa, että nämä tällä tilalla asuvat pihakissat saattavat kadota viikoksikin ja palata sitten nälkäisenä mutta hyväkuntoisena kotiin. Ovat leikattuja tyttöjä molemmat, mutta silti tekevät salaperäisiä pitkiä reissuja.
VastaaPoistaKannattaa kuitenkin käydä edelleen etsimässä ja huutelemassa sillä suunnalla, missä olet Oskun viimeksi nähnyt. Olisiko se voinut paeta koiraa puuhun, eikä uskalla tulla alas? Jos se on loukannut itsensä, se saattaa alkuksi piilotella, mutta tulla sitten esiin.
Täällä yksi kissa joutui talvella hirvikoiran pahasti riepottelemaksi ja katosi metsään kahdeksi viikoksi. Oltiin ihan varmoja, että meni sinne kuolemaan tai paleltuisi kuoliaaksi, mutta niin se vain ilmestyi kahden viikon kuluttua takaisin kotiin - vähän raihnaisena mutta hengissä.
Voi että, kiitos kun jaoit nämä tarinat. Täytyy jatkaa huutelua ja jakaa lisää ilmoituksia laajemmalle. Jos joku olisi nähnyt jotain.
PoistaVoimahali teille!
VastaaPoistaHengessä ollaan täälläkin mukana ja pidetään peukkuja, että pieni ystävä löytyy.
Kiitos <3
PoistaVoi ei! Tiedän tuon tunteen...meillä joskus muinoin katosi, myös kisu♥ silloin itkin, että toivottavasti kuoli heti pois, eikä kitunut missään....ja mitä ihmettä.... en nyt muista menikö viikkoakaan vai enemmän, kun Aku-herra maukui oven takana..:)
VastaaPoistaAku muuten eli 22 vuotiaaksi! Toivotaan, että teidänkin karkulainen vielä löytyy.
Sama minulla, että automaattisesti olen ajatellut, että toivottavasti kuoli nopeasti, mutta näiden tarinoiden myötä toivo tietysti kasvaa ja elää. Kiitos <3
PoistaVoi ei, toivottavasti kissa löytyy! Tuo on ikuinen ristiriita, toisaalta kissa on niiiin onnellinen päästessää ulos, mutta sitten on se ikuinen huoli. Meille on tulossa loppuviikolla pentukissa, ja olen miettinyt pääni puhki miten sen ulkoilujen suhteen toimimme. Vaikka yrittäisinkin pitää sisällä, niin lapset kulkevat ovista ja jättävät niitä jatkuvasti auki, eli pidemmän päälle kissa varmaan päätyy ulkoilemaan joka tapauksessa. Aika näyttää, mutta toivottavasti teidän kissa on vain päätynyt jonkun innokkaan mummelin lihotettavaksi vähäksi aikaa ja palaisi pian kotiin <3
VastaaPoistaNii-in, se on niin ristiriitaista. Meilläkin pidettiin Olsu sisäkissana niin pitkään kuin mahdollista. Muutaman kerran, kun se oli päässyt karkaamaan ovesta ulos, ei enää tyytynyt olemaan sisällä ja niin ajattelin, että käytännössä tulee olemaan ihan mahdotonta pitää sitä vankina sisällä ja varoa seuraavat kaksikymmentä vuotta, ettei kissa pääse ulos. Noh, nyt kävi näin, mutta toivotaan, että kisu vielä palaa.
PoistaOnkohan nämä punavalkoiset kovia häviämään? Meiltä on yksi sellainen hävinnyt, ei palannut koskaan. Pahinta on ettei tiedä mitä on käynyt, ja kyseessä oli kissa joka ei pahemmin liikkunut pois pihapiiristä. Mutta toivoa ei kannata vielä menettää, täällä kylällä palasi juuri punavalkoinen kissa kotiin kolmen viikon reissulta! Oli majaillut n. 10 kilometrin päässä mökkiläisten kaverina.
VastaaPoistaTaitavat olla! Yksi nainen lähistöltä soitti ja sanoi toisenkin punaisen kissan olevan kadoksissa. Kiitos toivoa antavasta tarinasta <3
PoistaToivotaan että kisu löytyy. Epätietoisuus ja odottaminen on kaikkein pahinta.
VastaaPoistaToivotaan. Niin on ;(
PoistaToivottavasti pienokainen löytyy <3
VastaaPoistaNiinpä... <3
PoistaToivottavasti Olsu palaa kotiin tai löytyy muutoin! Epätietoisuus on kaikkein pahinta. Siskoni koira katosi riistan perään toissatalvena ja sitä etsittiin useiden kymmenien ihmisten voimin mm. haravoimalla maastoa. Lopulta ulkopuoliset löysivät koiran n. 2 viikon kuluttua kuolleena vesistöstä ja tieto päätyi siskolleni ihan muuta kautta kuin etsintäkuulutusilmoitusten kautta. Niin kamalaa kuin koiran kuolema olikin, niin tavallaan se oli myös helpotus, kun etsintä ja spekulaatiot koiran olinpaikasta ja kohtalosta päättyivät. Tsemppiä kovasti!
VastaaPoistaVoih, surullinen tarina tuokin ;( Mutta helpotus siinä toki on, kun kohtalo selvisi eikä jäänyt ikuiseksi arvoitukseksi mieltä painamaan. Kiitos <3
PoistaToivottavasti kissa löytyy tai edes saat tietää kohtalosta jos ei löydy. Epätietoisuus on pahinta. Minultakin katosi vuosia sitten kissa ja vuoden ajan katselin ikkunasta pihalle odottaen näkeväni sen siellä. Tai kuistin ikkunalla istumassa, mistä kissa pyysi sisälle. Voimahalaus sinulle <3
VastaaPoistaNyyh, kiitos <3
PoistaToivottavasti kissanne löytyy terveenä. :/
VastaaPoistaTiedän tunteesi niin hyvin! Meidän Siiri-kissa katosi kaksi viikkoa sitten eikä ikävä tunnu hellittävän ollenkaan. Käyn vieläkin etsimässä, sytytän yöksi terassille valot ja odottelen sen juoksevan nurkan takaa takaisin kotiin. Toisaalta olen jo luopunut toivosta.. :(
Voih ;( Minä niin toivon, että Siiri-kissa löytyy myös tai palaa kotiin… Voimia <3
PoistaVoi kurjuus :( älä vielä luovu toivosta , saattaahan olla, että kisu tallustelee muina kissoina kotiin oltuaan vähän seikkailemassa . Peukut ja varpaat pystyssä täällä !
VastaaPoistaKiitos, täällä myös peukut ja varpaat pystyssä!
PoistaVoi Olsu rukkaa. Toivottavasti löytyy! Anopin kissa katosi viikoksi kamalien paukkupakkasten aikaan. Oltiin varmoja, että oli hänen viimeinen reissu. Onneksi ei ollut, kun palasi kotiin hoikistuneena, mutta muuten täysin kunnossa. Voimia!
VastaaPoistaIhanan lohduttavia nämä selviytymistarinat - kiitos <3 Toivottavasti meilläkin olisi tarinalla onnellinen loppu.
PoistaTekee mieli lohdutukseksi kertoa kissasta, joka katosi kerran toukokuussa ja toivo sen löytymisestä oli jo moneen kertaan heitetty, kunnes marraskuussa se palasi takaisin. Sen jälkeen se ei ole lähtenyt enää pitkille reissuille. Toivottavasti ihana perheenjäsenenne löytyy t. kissanystävä
VastaaPoistaAivan uskomatonta! Pidetään siis toivoa yllä. Kiitos <3
PoistaVoi kurjuus! Tuo Olsu on kyllä niin ihana!<3 Muistuu mieleeni vanhenpieni kissa, joka kerran katosi usemmaksi viikoksi. Lehden ilmoituksen perusteella menimme sitten katsomaan erästä löytökissaa, ja olipa iloinen yllätys, kun kissa paljastui tutuksi karkulaiseksi. Ihan vielä en siis heittäisi toivoani. Joskus myös ajattelemattomat ihmiset saattavat ottaa ulkona kulkevan kissan kotiinsa, pitäen sisäkissana...
VastaaPoistaKissan luonto on enemmän vapaa ja kulkemaan luotu, joten ei kannata syytellä itseään. Olsu on ollut onnellinen teillä ja tuonut teille iloa. Rakastamisen huono puoli on juuri luopumisen tuska. Toivotaan, että Olsu löytyy vielä!<3
Nyyh, kiitos ihanasta kommentista <3 Toivotaan, että tässä käy vielä hyvin.
PoistaToivottavasti muruNau löytyy ❤️
VastaaPoistaLuotetaan siihen! Kerrankos noita kadonneita kissoja tännekin tontille on löytänyt tiensä ja täältä sitten kotiin. (Tänään juuri sain kuvia parin vuoden takaisesta karkulaisesta)
Pakkohan siihen on vaan vielä luottaa. Ihan näillä näppäimillä nau hiippailee takaisin kotiin...
PoistaVoi ei :/ Epätietoisuus on kamalinta. Muistan niin tuon tunteen kun omatkin kissat joskus karkaili.
VastaaPoistaMut monta tapausta oon kuullu että kissa oli hukassa pari, kolmekkin viikkoa ja palasi muina miehinä sitten takaisin kotiin :)
Älä luovu toivosta <3 <3 Pidän niin peukkuja että Olsu vielä löytyy :)
Onneksi on paljon näitä karkuritarinoita, joissa on onnellinen loppu. Jotenkin jaksaa toivoa, että ehkä meillekin käy niin. Kiitos <3 <3
PoistaVoi Olsu. :( jäljestääköhän etsijäkoirat myös kissoja? Ne ei taida ottaa maksuakaan, ku matkojen verran. Meiltä katosi kissa muutama vuosi sitten. Edelleen on ikävä ja mietin, jos se palaakin ja me ollaan muutettu muualle. Talon uusille omistajille sillon toki ilmotettiin kadonneesta kissasta, vaikka vuosi oli jo kulunut. Toivotaan että teidän kulkuri kuitenkin löytää kotiin!
VastaaPoistaNoita etsijäkoiria voisi tietysti koittaa… täytyypä kysellä.
PoistaVoi että, on nämä vaan surullisia juttuja… ;(
Eikä, ihan kamalaa! Toivottavasti löytyy pian pieni <3 Viikko sitten meidänkin kulmilla tuli mies kysymään kissasta ja nyt on jakanut etsintäilmoituksia tolppiin. Kissa myös sellainen, ettei koskaan ole montaa tuntia pois kerrallaan, eikä koskaan yön yli. On vähän mustasukkainenkin perheenjäsenistä ja mököttää, jos ovat olleet pois kotoa. Tämä mies epäili, olisiko kissa pujahtanut omakotitaloalueella vaikka jonkun autotalliin ja jäänyt lukkojen taakse vahingossa. Tsemppiä etsintään!
VastaaPoistaKiitos, toivotaan, että Olsu löytyy tai palaa kotiin <3
PoistaVoi ei! Toivotaan, että Olsu on unohtunut vain retkilleen ja palailee, kun routa tuo porsaan kotiin. <3
VastaaPoistaJep, näin toivotaan! <3
PoistaVoi, toivottavasti pian löytyy. Pidetään peukut ja varpaat pystyssä. Tuttavien kissa tuli takaisin vuoden poissa olon jälkeen ja nyt ei lähde pihasta mihinkään.
VastaaPoistaOn kyllä huikeaa… että vuoden, huh! Pidetään siis peukkuja. Kiitos!
PoistaOnko teidän kissasta kuulunut vieläkään mitään? Toivottavasti löytyy!
VastaaPoistaEi... kiitos, toivotaan toivotaan...
PoistaSamaa täällä mietin kuin Kati, että onko Olsu löytynyt???
VastaaPoistaEi ole löytynyt :( Lupaan kyllä tiedottaa kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa medioissa, jos löytyy!
PoistaKissan katoaminen on kyllä sydäntä raastavaa,nyyh! Voimahaleja teille, toivoo kissafani Nelliina.
VastaaPoistaOn se... :( Kiitos <3
PoistaVoi ei! Kun itse asuu kerrostalossa eikä kissa pääse ulkoilemaan vapaana voi vain kuvitella miten kamalaa kissan katoaminen on. Mutta viikko on vasta kulunut, pidetään toivoa yllä vaikka odotus ja epätietoisuus on se kaikkein kamalin vaihe. Voimia!
VastaaPoistaOnko teidän paikkakunnalla löytökissoille tarkoitettua paikkaa? Olisiko joku korjannut talteen. Meillä on kissa enkä kestäisi jos se häviäisi.
VastaaPoista