tiistaina, toukokuuta 26, 2015

Voi voikukkapellot

Jokakeväinen, vai pitäisikö jo sanoa alkukesäinen, ilon aihe: keltaisena kukkivat voikukkapellot ja tienpientareet. Yksinkertaisen kaunista ja keltaista. Lisätään tähän ihanuuteen vielä tuomenkukat ja ihan näillä näppäimillä aukeavat kielot. Ah, Suomen kesä <3




Terkut täältä maalta! =)


SHARE:

maanantaina, toukokuuta 25, 2015

Voita upea julistekollaasi!

Hei, viime viikko oli varsin vauhdikas ja tapahtumarikas. En ole ehtinyt täällä blogin puolellakaan juuri pyörimään ja "ikäkommentitkin" odottavat edelleen vastaamista. Kyllä minä tästä vielä niihinkin asti ehdin. Hienon viikon sinetöi se, että uuteen keittiöön kytkettiin vihdoinkin lopullisesti SÄHKÖT! Aamukahvit juotiin siis uudessa keittiössä ja nyt on vuorossa tavaroiden roudausta ja vanhan keittiön "loppu"siivous.

No mutta hei, siihen arvontaan, josta viikko sitten mainitsin. Mahtaisikos teitä, hyvät lukijani, yhtään kiinnostaa tämmöinen sikamakee julistekollaasi? =)

Desenio haluaa lahjoittaa arvonnan voittajalle palkinnoksi tuon upean kollaasin. Osallistu nyt siis arvontaan ja kerro samalla, mikä on mielestäsi kivoin kollaasi Desenion sivuilla. Kollaaseja pääset selaamaan tästä.

Tällä kertaa tehdäänkin niin, että 1 arpa menee kaikille kommentoijille ja 2 arpaa kirjautuneille lukijoille. Kerro siis monellako arvalla olet mukana ja laitathan sähköpostiosoitteesi mukaan, jos olet anonyymi lukija, jotta arpaonnen suosiessa saan sinuun yhteyden. Osallistumisaikaa on 31.5. klo 21 asti. Homma selkee? Nyt saa osallistua - onnea! =)

Arvonta yhteistyössä Desenion kanssa

SHARE:

keskiviikkona, toukokuuta 20, 2015

On taas aika raparperien!

Vaatimattomasti: tämä on maailman paras raparperipiirakka. Kokeilkaa! :)

Kiitos onnitteluista ja ihanista kommenteista edelliseen postaukseen. Niitä oli mahtava lueskella ;D Vastailen heti, kun ehdin! Nyt työt kutsuu, hip hei!
SHARE:

tiistaina, toukokuuta 19, 2015

Ikä on vain numero

Mulla on tänään synttärit. Trööt! En kerro sitä kärkkyäkseni onnitteluja, vaan tullakseni kaapista ulos. Tää täyttää tänään nimittäin nelkööt! Tosi on :)

Radiossa (nuorisokanava YleX:llä, jota kuuntelen, vaikka en kohderyhmään ole kuulunutkaan moneen vuoteen) sanottiin joku aika sitten, että kolkyt on uusi kakskyt. Hiphei, taas lähti kymmenen vuotta iästä pois :) Vakavasti puhuen, en ole oikeasti ikinä välittänyt, minkä ikäinen joku ihminen on tai itse olen. Siitähän kaikki kuitenkin on kiinni, miten kemiat ihmisten välillä toimivat, miten huumorintaju ja luonne kohtaavat jne. Ikä alkaa toki väistämättä näkyä jo naamassa ja kropassa, mutta henkisesti olen ikinuori. En oikein osaa (enää) edes kriiseillä iästäni. Toista se oli kolmekymppisenä. Kolmenkympin kriiseilyn aloitin hyvissä ajoin 27 vuotiaana ja otin lävistyksen naamaan. Helpotti :) Elämä mullistui muutenkin kolmekymppisenä, kun pitkä suhde loppui ja toinen alkoi. Kolmevitoseen asti olin sitä mieltä, että en tee ikinä lapsia ja keskityin elämässä kaikkeen muuhun. Kolmevitosena aloin miettiä, että ehkei lapsi olisikaan pöllömpi homma ja tulkoon, jos on tullakseen. Kiva kun tuli :) Tässä sitä nyt ollaan; syksyllä kolme vuotta täyttävän maailman suloisimman (ja välillä ärsyttävimmän) pikkupojan äitinä. Nelikymppisenä äitinä. Täytyy vain toivoa, ettei tuo lapsi 13 vuotiaana vedä hernettä nenuun siitä, kun sen äiti on viisikymmentä ja muiden äidit max nelkyt tai parhaimmassa tapauksessa eivät vielä kolmeakymmentäkään :) Onneksi vielä tuo jälkikasvu on sitä mieltä, että ”kultaäiti on kaanis”. Turvaudutaan sitten myöhemmin kauneuskirurgiaan... hehe ;D



Vaikka ikää tuleekin, ei jutut ja ajatusmaailma tästä mihinkään muutu. Kun nyt kuitenkin otin tämän ikähomman puheeksi ja tulin nelikymppisyyteni kanssa kaapista ulos, rohkenisinko kysyä teiltä arvon lukijani, oletteko yllättyneitä iästäni? Minkäikäisen mielikuvan minusta on saanut? Vai onko saanut mitään? Olenko onnistunut huijaamaan teitä vai arvasitteko, että olenkin jo ”näin vanha”? =D

SHARE:

maanantaina, toukokuuta 18, 2015

Desenio-julisteet

Nyt kävi Voikukkapellolla tuuri! Desenio-nimisestä yrityksestä otettiin yhteyttä ja kysyttiin kiinnostaisiko blogiyhteistyö. Jo vain, kyllä kiinnostaa!



Sain valita Desenion upeasta julistevalikoimasta mieleiseni julisteet - ja sepäs olikin homma! Liian paljon hyviä vaihtoehtoja :) Valitsin julisteeni sillä ajatuksella, että kollaasi tulisi uuteen keittiöön. Siksi mukana on mm. lehmän ruhon osat ja lohi ;D Seinä, jolle kollaasi tulee, ei kuitenkaan ole vielä valmis (tarvii joko tapetin tai maalin - kun osais päättää), joten en viitsinyt aiheuttaa asemapäällikölle (enempää) harmaita hiuksia ruuvaamalla ruuveja keskeneräiseen seinään.




Ruokahuoneen seinältä sai siis vanha kartta toistaiseksi lähtöpassit ja julistekollaasi tuli sen tilalle. Samalla uutta ilmettä tuovat uudet/vanhat tuolit. Mulla on nyt ekaa kertaa moooooneen vuoteen samanlaiset ruokapöydän tuolit! Eriparituolien tuomaan sekamelskaan tottuneelle tuo oli ens alkuun vähän turhan harmoninen, mutta sitten silmä tottui ja nyt tykkään pöytäryhmästä ihan hulluna. Kaipaamaani eriparisuutta saa noilla päätypalleilla :)

Deseniosta muutama sananen. Laadukkaalle, paksulle paperille painetut julisteet ja sisustustaulut ovat joko heidän omien suunnittelijoiden suunnittelmia tai hankittu taiteilijoilta eri puolilta maailmaa. Uusia julisteita päivittyy jatkuvasti kasvavaan mallistoon. Inspiraatio-linkin takaa löytyy ideoita erilaisiin kollaaseihin ja tauluseiniin.

Kannattaa nyt käydä kurkkaamassa valikoimaa ”sillä silmällä”... Viikon päästä blogissani nimittäin arvotaan ihan super Desenio-aiheinen palkinto!

Yhteistyössä Desenio

___

Hei kaikki edelliseen postaukseen kommentin jättäneet. En nyt erikseen käy vastailemassa, vaan sanon kaikille yhteisesti: KIITOS! <3
SHARE:

maanantaina, toukokuuta 11, 2015

Tosi näppärästi ja melko kätevästi

Noin, siinä ne nyt ovat - keittiön Marrakech-laatat. Ja kaunis laatoitus siitä tulikin! Kannatti odottaa puoli vuotta ;D Työn kävi tekemässä Näppärä & Kätevä ja homma hoitui kyllä nimensä veroisesti. Lupasin, että hoidamme saumaamisen itse, mutta jos se, jolle saumaushomma tässä taloudessa lankeaa, kieltäytyy, lupasi kiltti Joni Näppärästä & Kätevästä tulla apuun. Katsotaan miten käy... :)



Virallinen laaduntarkkailija Olsu: "Kai tää laasti nyt jo yhden kissan painon kestää, hä?"

Nyt kiinnityslaasti saa kuivua rauhassa pari vuorokautta. Sen jälkeen laatat käsitellään suoja-aineella, joka tuli paketin mukana. Suoja-aineen pitää taas antaa kuivua rauhassa ja sitten saa saumata. Mukana tuli hyvät ohjeet ja kaikki tarvittavat aineet kiinnityslaastista hoito- ja pesuaineisiin. Ainoa, mikä vähän herätti hämmennystä, oli tuo kiinnityslaasti, jota ei ole Suomen Weberin valikoimissa ja kaikki pussin tekstit olivat tietty hollanniksi... ei just se vahvin kieli ;) No, pieni konsultointisoitto Weberille ja homma selkeni. Laatat ja tarvikkeet tilasimme siis täältä.
SHARE:

perjantaina, toukokuuta 08, 2015

Vuohenputki paras putki

On koittanut jokakeväiset hortoilun hetket. Pihamaat ja pientareet puskevat kilpaa ilmaista lähiruokaa. Mikäs sen parempaa. En voi kehuskella, että olisin mikään villivihannesten suurkuluttaja, esim. nokkoset jäävät minulta helposti käyttämättä, koska ne pitää ryöpätä. Liikaa vaivaa mukamas. Sen sijaan vuohenputken lehtiä ei tarvi ryöpätä ja ne ovat kertakaikkisen hyvänmakuisia. Varmaan terveellisiäkin? Ne voi käyttää ihan semmoisenaan ja sopivat erinomaisesti ruokiin, piirakoihin, pestoksi, dipeiksi jne.

Tein tällä kertaa patongin kylkiäiseksi "putkidippiä". Ohje on suurinpiirtein tämä:

Vuohenputkidippi

- pari kourallista vuohenputkia
- yksi avokado
- pari valkosipulinkynttä
- kourallinen auringonkukansiemeniä
- yhden sitruunan mehu
- pari ruokalusikallista turkkilaista jogurttia
- suolaa ja rouhittua mustapippuria

Heitä ainekset blenderiin tai sekoita sauvasekoittimella. Valmis!

"Jaa että tämmösiä... onks tää ny sitä superfoodia. No en varmana syö!"

Jos et ole kuten Olsu ja villivihannesten syönti kiinnostaa, tutustupa hortoilu.fi -sivuihin :)
SHARE:

torstaina, toukokuuta 07, 2015

Kun maalaisromantiikka pihalle muutti

Jes! Avunhuutooni vastattiin ja sain kuin sainkin apuja mööbleeraukseen ja ruokapöydän vaihtoon. Kylläpä nyt isäntä yllättyy, kun palaa reissultansa kotiin :) Avukseni rienti aina yhtä toimelias Pepi (flunssasta ja poskionteloista huolimatta). Treffattiin Ikeassa, josta kävin hakemassa testijalat uudelle pöydälle sekä vähän kehyksiä tulevaa taulukollaasia varten, ja siitä sitten ajeltiin meille ”hommiin”.

Niin vaan kahden naisen voimin pöydät siirtyilivät paikasta toiseen, yläkerrasta alakertaan, jalkoja ruuvailtiin kasaan (tai joku ruuvasi, kun se toinen vaan kikkaili vieressä... ;D) ja pienen tuumailun jälkeen vanha pöytäkin löysi paikkansa. On se Pepi vaan nero, kun keksi ehdottaa pöydän kantamista pihalle. Nyt iltapäiväauringon puoleisella terassilla on oiva oleskelu- ja ruokailupaikka isommallekin porukalle. Valkoiset kalusteet sopivat sinne oikein hyvin. Pientä sisustusta vielä ja räsymatot varastosta niin se on siinä! :)

Mutta se ruokahuone, ah. Tykkään muutoksesta ihan sikana! Pöytälevyn väri on juuri täydellinen ja mittasuhteet hyvät. Nyt kun idea on toimivaksi testattu Ikean kahdeksan euron jaloilla, menee toivelistalle ehdottomasti Hayn Loop -jalat. Mullahan olisi ne synttäritkin kohta, vink vink… eikä mitkä tahansa synttärit vaan ihan pyöreitä täytellään, vink. Nih.





Hyvä on pöytä Olsunkin mielestä :)
SHARE:

maanantaina, toukokuuta 04, 2015

Jaahas, toukokuu sitten

Hyvää toukokuuta! Täällä on nyt aika kiva fiilis. Laattamies tulee perjantaina laatoittamaan keittiön oven edustalla olevan pienen pläntin. Siihen tulee ne Marrakech-laatat… Niin, just ne, jotka hommattiin viime syyskuussa ;D Myös sähkömiestä odottelen saapuvaksi lähipäivinä.




Asemapäällikkö lähti eilen työmatkalle Italiaan ja lentokone oli tuskin noussut ilmaan, kun hiiret jo hyppivät pöydällä. Järjestelin vähän katastrofihuonetta (=salainen peräkammari, johon tungettu kaikki mahdolliset ja mahdottomat romut ja remppatarvikkeet) ja puunasin paikkoja muutenkin. Peräkammarista ei kaunista saa tekemälläkään, vaikka se nyt siistimpi onkin. Sen "lattiasta kattoon" -remppa olisikin keittiön jälkeen vuorossa. Sitten kiskaisin irti lippuluukun hyllykön, jonka asemapäällikkö karvaisin pikku kätösin oli askarrellut ruokahuoneen puolelle. Kenenkään puusepäntaitoja väheksymättä, se nyt vaan oli aika hurja ilmestys keskeneräisenä rojunkerääjänä. Vilpitön aikomus olisi tehdä siihen laatikot, mutta en usko, että tässä remontin tuoksinnassa ne valmistuvat ihan äkkiä, joten irti vaan, kun kukaan ei ole näkemässä :)

Aloitin myös pitkään listalla roikkuneen keittiön ikkunaseinän maalauksen. Tekemäni sävy (=vähän sitä ja tota sekaisin) tosin vähän arveluttaa. Täytyy pällistellä huomenna päivänvalolla. Seinän kanssahan on ollut vääntöä, tuleeko siihen tapetti vai maalataanko se. Itse olen ollut koko ajan maalin kannalla, vaikka useita tapettimalleja olen siihen tilannut ja kokeillut. Mikään ei vain toimi. Kenties yksivärinen tapetti? ;)

Olen ollut pitkään toooodella kyllästynyt ruokapöytäämme ja uudessa Avotakassa oleva ”Yhdellä silmäyksellä” -juttu sytytti lampun päässäni. Meillä olisi yläkerrassa vanha (ja pirun painava) tamminen työtaso, josta tulisi aika makea ruokapöytä valkoisin (tai miksei mustinkin) metallijaloin. Pahus, täytyy odottaa, että isäntä saapuu reissusta, sillä yksin en saa tasoa roudattua alakertaan. Vai tulisko joku jeesiin? Heti huomenna ;)

Valkovuokkoja ja villimustaherukan oksia lasipurkissa... tästä se alkaa, ihana luonnonkukkien sesonki <3 Kiinnostuneille muuten tiedoksi (olen unohtanut kertoa): vanha keittiömme on varattu. Kivaa, kun sille löytyi täältä blogin kautta ostaja :)
SHARE:

keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2015

Key lime pie lasissa

Voittoa ei sitten Alpro-kisassa tullut. Jos olisin tajunnut kilpailun tuoksinnassa kurkata kilpakumppanin facebookkiin, olisin heittänyt hanskat tiskiin saman tien: yli 11 000 seuraajaa (vs. mun 79). Hehee, että siltä pohjalta... Siihen nähden kilpailu oli kyllä yllättävänkin tasaväkinen ja se on täysin teidän ansiotanne. Kiitos, kun äänestitte! <3 Plussana täytyy mainita myös se, että tulipahan tutustuttua Alpro-tuotteisiin. Niistä ei ole mitään negatiivista sanottavaa, päinvastoin, mutta koska vappu on tulossa ja herkkuja kaivataan, julkaisen vielä reseptin, jonka kehittelin alunperin Alpro-haasteeseen. Kisaa varten muokkasin reseptin niin, että maidot jäivät pois, mutta tämä ohje on kyllä enemmän omaan makuuni. Jos tykkäät Key lime/lemon piesta, tämä on sen paistamaton pikaversio kermavaahdolla :) Taivaallista! Kuten olen joskus sanonut, kondensoitu maito on taikuutta purkissa. Sen kanssa ei voi mennä vikaan :)



Key lemon/lime pie lasissa

4-6 annosta

1/2 purkkia Alpro Vispiä (tai Flora Vispiä / kuohukermaa)
1/2 pakettia Viola Sitruuna tuorejuustoa
1/2 tölkkiä kondensoitua maitoa
1 tl vaniljasokeria
1 dl sitruunan tai limen mehua
sitruunan/limen kuorta

6 Bastogne (tai esim. Digestive)keksiä

Murskaa keksit ja jaa keksimuru lasien/jälkiruokakulhojen pohjalle. Jätä hieman murua koristeluun. Vatkaa Alpro Vispi vaahdoksi. Purista sitruunan mehu ja raasta pestyn sitruunan kuori. Lisää sitruunamehu ja kuori, kondensoitu maito, tuorejuusto ja vaniljasokeri vaahtoon. Sekoita ainekset ja jaa annoslaseihin. Anna tekeytyä muutama tunti, mutta jos ei ole aikaa, nauti heti :)

Mikä parasta, tästä jää tarpeet vielä seuraavaankin satsiin, joten ensin voi tehdä lasilliset limellä ja sitten sitruunalla. Ja nyt lopetan lemon piesta meuhkaamisen ja siirryn muihin aiheisiin. Moi!

SHARE:

maanantaina, huhtikuuta 27, 2015

Saa äänestää ja pyytää kaveriakin äänestämään!

Alpro-kokkaushaasteen kaksintaistelu on käynnissä ja tilanne äärimmäisen tasaväkinen. Olisin todella iloinen ja kiitollinen, jos kävisit jättämässä äänesi ja kertoisit kisasta kavereillekin. Jokainen ääni ratkaisee.

Äänestää voi Alpron Facebook-sivuilla. Minä olen se vaihtoehto B. Pliis...

T: Voikukka Äänenkalastaja :)


SHARE:

Itse tein...

...ja sen se on näköinenkin :)

Byggasin lauantaina omin pikku kätösin terassin radan puolelle. Lavoja vaan alle ja vanhat pihalaatat päälle. Vähän ruuvausta ja avot - aamukahviterde on valmis! Eihän tuo mikään silmiä hivelevä taideteos ole, mutta ajaa asiansa paremmin kuin hyvin. Kyllä tuossa seinustalla kahvit nauttii. Lämpötila lauantaiaamupäivällä + 35 C. Tarkeni! :)



Ja sitten hommiin. Miten ihmeessä tuo katti onnistuu aina parkkeeraamaan itsensä kuvausmateriaalin päälle?

Kivaa alkanutta viikkoa!

P.S. Kisulit ja koirulit -arvonnassa onni suosi Päivänpesän elämää / Katjaa. Laitoin sinulle viestiä! 

SHARE:

sunnuntaina, huhtikuuta 26, 2015

Alpro-kokkaushaaste: Lemon Pie lasissa

Yhteistyössä Alpron kanssa


Sain Alprolta kokkaushaasteen: "Valmista jälkiruoka, jossa käytät Alpro Vispi -tuotetta". ”Piece of cake!”, ajattelin ja pienen pikagallupin jälkeen kehittelin mielessäni sitruunaisen jälkkäriherkun. Loppuviimeksi homma ei kuitenkaan ollut ihan pala kakkua, sillä kaikkiruokaisena kehittelin tietysti semmoisen reseptin, jossa oli mukana maitotuotteita. Vasta jälkeenpäin aloin miettimään, että hetkinen, kuka valitsee Alpro-soijavalmisteen? No tietenkin se, joka ei maitotuotteita käytä ja näin resepti menikin kokonaan uusiksi. Ketään sen kummemmin kosiskelematta, tuntui jotenkin järkevältä, että jos pääaine kokkaushaasteessa on maidoton, soijapohjainen kasvisvalmiste, olisi muidenkin ainesten hyvä olla linjaan sopivia. Tästäpä sitten syntyi äärimmäisen helppo ja simppeli jälkiruoka, jolle oli äärimmäisen vaikea keksiä mitään järkevää nimeä. Olkoon se nyt vaikka ”Lemon Pie lasissa” :)

Lemon Pie lasissa
4 annosta

6 Bastogne-keksiä
1/2 prk Alpro Vispiä
2 dl Alpro Vaniljakastiketta
n. 1 dl sitruunan mehua (1 iso tai 2 pientä sitruunaa)
1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
sitruunan kuorta

koristeluun:
sitruunan kuorta
keksimurua
(tuoreita mansikoita, ananaskirsikoita tms.)

Murskaa keksit ja jaa keksimuru lasien/jälkiruokakulhojen pohjalle. Jätä hieman murua koristeluun. Vatkaa Alpro Vispi vaahdoksi. Purista sitruunan mehu ja raasta pestyn sitruunan kuori. Lisää sitruunamehu ja kuori, Alpro Vaniljakastike, sokeri ja vaniljasokeri vaahtoon. Sekoita ainekset ja jaa annoslaseihin. Koristeluksi riittää pelkkä keksimuru, mutta jos haluat tuoda annoksiin lisää raikkautta/makeutta, laita päälle esim. tuoretta mansikkaa - sopii erinomaisesti.

”Vaahdon” voi tehdä tekeytymään jo edellisenä päivänä, mutta toki sen voi tehdä juuri ennen tarjoiluakin. Itse pidän siitä, että maut tasaantuvat vähintään muutaman tunnin ja sitruuna pääsee oikeuksiinsa. Älä pelästy, vaikka itse vaahto olisikin kirpakka - Bastogne-keksin ihana karamellisuus tasaa kirpeyttä ja tuo riittävää makeutta.

Tällä reseptillä olen mukana Alpro-kokkaushaasteessa. Huomenna maanantaina klo 14 Alpron facebook-sivuilla julkaistaan "kaksintaistelu", jossa te lukijat saatte äänestää mieleistänne jälkkäriä 48 tunnin ajan. Olisin tietysti äärimmäisen kiitollinen ja iloinen, jos äänestäisitte juuri meikäläisen reseptiä, mutta eihän sitä tiedä, mikä vastustamaton herkku siellä on vastassa. Se selviää huomenna. Äänestysaikaa on keskiviikkoon 29.4. klo 14 saakka ja se, kumpi saa enemmän ääniä, saa palkinnoksi Holiday Club -lahjakortin. Kovaa peliä Bostonissa! ;D
SHARE:

perjantaina, huhtikuuta 24, 2015

Silmujen silmäilijä

Olenhan minä noita kevään merkkejä tässä jo tovin silmäillyt, mutta jotenkin en vaan ole oikein päässyt hommiin käsiksi (lue: viitsinyt tehdä yhtään mitään). Nyt onkin korkea aika aloittaa puuhastelut ja mikäs sen parempi aloitus kuin laskeutua kameran kanssa ruohonjuuritasolle ja kuvata parit mullasta puskevat kasvit sekä pulleat raparperit. Kaivaa grilli esiin ja grillata leppoisasti pienessä viimassa (lue: ihan hemmetin kylmässä ilmassa) makkaraa koko kylälle (kaikki syötiin itse). Viikonlopun suunnitelmissa olisi terassin siivous ja sisustus. Poika keksi, että tuodaan se puusohva sinne. Loistava ajatus! Tästä se lähtee. Hyvää kevättä :)





Teitä lukijoita on jo huikeat 800! Jotenkin aika uskomatonta. Kiitos ihan jokaiselle <3

SHARE: