Voi sitä ilon, riemun ja shoppailun päivää, kun lauantaina treffasimme huikean blogipoppoon kanssa ja lähdimme kierroksellemme Tampereen sisustusliikkeisiin. Idean primus motorina toimi kaikkien organisaattoreiden äiti, ihana Pepi Huushollistaan. Ihmettelen ja ihailen aina tuota Pepin tarmoa, määrätietoisuutta ja asennetta - se mikä on aikomus hoitaa, on Pepi hoitanut jo eilen ;) Mukana menossa muut ihanaiset bloginaiset: Kotonasi-blogin Annukka, Kotomon Taina, Bikken pilttuun Bikke, Mirah Syrjälandiasta ja Valkoisen lumoissa -blogin Mervi. Mahtavia hölöjä (lue: henkilöitä) kaikki tyynni! ;D
Kierros aloitettiin kymmeneltä lauantaiaamuna Aleksis Kiven kadulta, josta puolihuolimattomasti on tullut Tampereen sisustuskauppojen mekka. No ei me ihan kympiltä startattu - akateeminen vartti myöhässä luonnollisesti, mutta siihen se akateemisuus osaltamme jäikin. Ensimmäisenä vierailimme Live with me:ssä. Vanhastaan tuttu puoti ei pettänyt taaskaan tarjonnallaan. Rustiikkia industrial-sävytteistä kierrätyskamaa, paaaaaljon erilaisia nuppeja ja vetimiä, kylttejä, julisteita, peltipurkkeja ja -rasioita... kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta. Löysin sieltä parit vetimet tulevaan keittiökaappiini. Siis siihen, jonka ostin kesällä huutokaupasta ja joka muuttaa sitten keittiöön, kun se joskus suvaitsee valmistua. Yksi kylttikin oli kotiutettava uuteen keittiöön periaatteella: ”Jos en kerta koskaan saa sitä KitchenAidiä, ostan sitten kuvan siitä (+ kirosana)”. Live with me:n Johanna lupasi 19.10. saakka nettikaupan puolella -10% alennuksen kaikista normaalihintaisista tuotteista lukuunottamatta taidejulisteita ja kanvaaseja. Koodisana: syysbloggarit. Käykäähän myös tykkäämässä Facebookissa, jotta pysytte ajan hermolla.
Seuraava paikka olikin sitten viereinen ovi, Domdom. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, etten ollut siellä aiemmin vieraillutkaan. Domdom edustaa minulle sitä ihanaa nuorekasta skandinaavista tyyliä, jota rrrrrrakastaisin ja haluaisin, mutta kun ne perintömööpelit. Mietin kuumeisesti, miten saisin käännettyä omaa sisustustani enemmän tuohon tyylisuuntaan, mutta kun se kaappikello... ;D No joo, en nyt märehdi ja pui asiaa sen enempää vaan totean, että Domdomista löytyy aivan ihania tavaroita, mm. julisteita, lamppuja, tyynyjä ja tekstiilejä. Nyt tiedän mihin suunnata lahjaostoksille. Menkää käymään, jos ette usko ;D
Sitten kiivettiin takaisin ylämäkeä Hallituskadun ja Aleksis Kiven kadun kulmaan, Putiikkiin rannalla. Meidät otettiin sielläkin aivan ihanasti vastaan ja omistaja ilahdutti alennusprosenttien lisäksi yllärillä, Saint Tropez -merkkisillä paidoilla! Saimme valita muutamasta vaihtoehdosta mieleisemme ja kävikin sitten niin, että päädyimme kaikki samaan siniseen blingbling-puuvillapaitaan. Tiimimme nimeksi tuli täten ”Sinipaidat” ja seuraavan tapaamisen vaatetusongelmakin ratkesi kertaheitolla:) Putiikki rannalla on oikea laatu- ja merkkitietoisen paratiisi. On UGGia, Hunkydorya, Lexingtonia, Chill Norwayta, Balmuiria ja vaikka mitä. Monen muun merkin lisäksi heillä on tuo Saint Tropez -merkki, jolta kotiutin tiimimme toiseksi hitiksi nousseen tuotteen, the poropaidan. Lisäksi ostoskassiin sujahti sujuvasti yksi TineK -tyynynpäällinen. Kannattaa käydä tsekkaamassa: www.putiikkirannalla.fi.
Tykkään hirmuisesti tämänKIN liikkeen visuaalisesta ilmeestä, mustista seinistä ja logosta sekä erityisesti myyntitiskin etulevynä käytetystä vanhasta ovesta.
Putiikki Rannalla -liikkeen jälkeen suunnistimme ansaitulle kahvitauolle. Matkalla kohti Sokosta erehdyimme ohjelmasta poiketen astelemaan sisälle erääseen antiikkiliikkeeseen Hallituskadulla. Antiikkiukkelin (=myyjän) käytös puhelimessa ja asiakkaitaan kohtaan oli vähintäänkin mielenkiintoista. Myyjän puhelimessa käymä keskustelu liikkeen omistajan/vaimonsa/äitinsä/tyttöystävänsä (?) kanssa toi lähinnä mieleen angstisen teinin. Käyntimme ko. liikkeessä poikikin keskuudessamme uuden legendaarisen sanonnan: ”Pitäköön maailmanpyöränsä”. Kysykää Tainalta lisää… ;D
Kahvitauon jälkeen oli aika suunnata ihanien tavaroiden Indiskaan. Siellä tein havainnon, että oranssi taitaa olla tämän syksyn juttu sinisen come backin lisäksi. Itsekin ostin murretun oranssin sävyissä pari keittiöpyyhettä. Enpä olisi uskonut vielä hetki sitten sortuvani oranssiin… Ja pipon ostin, en sentään oranssia. Indiska on jo vuosien ajan ilahduttanut ihanilla astioilla, verhoilla, lyhdyillä, tuikuilla, vaatteilla ja koruilla - kaikella mitä nainen tarvitsee. Olen niin iloinen, että tuo kauppa aikanaan rantautui Tampereellekin. Sitä ennen tuo oli harvinaista Tukholman herkkua ;) Indiska muisti meitä myös pienellä lahjapussilla, josta löytyi pussillinen teetä ja tuoksuva kynttilä. Kiitos, tack tack!
Matka jatkui taas. Tällä kertaa hilpaistiin kosken yli Hatanpään valtatielle Design Boulevardiin. Nimensä veroinen paikka. Jo pelkät ulkona kököttävät Tolixit saavat meikäläisen sytämmen pamppailemaan (ja kiroamaan köyhyyttäni). Nehän ovat olleet ”sitten KUN mulla joskus on rahaa” -listan kärjessä aika monta vuotta :D No ei auta kuin niellä köyhyytensä ja tyytyä ihastelemaan upeita design-tuotteita, joita kaupassa piisaa. Oivaa lahjamateriaalia täälläkin tarjolla.
Kierroksemme viimeinen kauppa ennen odotettua ruokapaikkaamme oli Hyvän Tuulen Puoti. Tultiin muuten todella hyvälle tuulelle, kun meitä tervehdittiin oikein kädestä pitäen ja kysyttiin ”Maistuisiko kuohari?” No mitäpä luulette, vastaus tuli kuin kuorossa! =D Kilistelyjen ohessa meille jaettiin odotetut lahjamme, jokaisen etukäteen ja huolella valitsema Country French -maali tai vaha. Tämän lisäksi puoti yllätti blogijengimme antamalla jokaiselle vielä oman tuotekassin, johon oli laitettu tuikkuja, servettejä, I <3 Tampere -tiskirätti ja Method-sarjan ihanan tuoksuinen puhdistussuihke. Oikea joulu (kuten eräiden ilmeistä saattaa huomata), kiitokset vielä puodin ihanille naisille! Hyvän Tuulen Puoti olikin minulle uusi tuttavuus, sillä Tampereen puoti on avattu vasta elokuun lopussa ja siksi en ollut siellä ehtinyt käymään. Tämä asia täytyy tietysti jatkossa korjata ja poiketa kaupassa aina kun mahdollista. Itse asiassa seuraava käynti onkin jo pian tiedossa, sillä tuotekuvastosta tilaamani kello on kuulemma noudettavissa :) Muita ostoksiani puodista en voikaan tässä esitellä, sillä ne menevät lahjaksi. Tosi söpöjä ja aika pehmeitä kuitenkin ovat, paljastettakoon ;) Tampereen lisäksi Hyvän Tuulen Puoti löytyy Porista ja palvelee myös verkkokauppana. Tuotevalikoimaan kuuluu mm. Country French -maalit ja vahat, Yankee Candle -kynttilät ja huonetuoksut, Method-sarjan ekologiset puhdistusaineet, Jalo Helsinki -palovaroittimet ja Ivana Helsinki -sammutuspeitteet kaiken muun ihanan lisäksi.
Jännä juttu muuten, että en muista koska shoppailu olisi ollut näin kivaa ja rentoa. Jalkoihin, selkään tai päähän ei sattunut yhtään. Kertaakaan ei tullut fiilistä, että nyt ei jaksa enää yhtään. Niin kuin normaalisti tulee viimeistään parin tunnin jälkeen. Se huono puoli tietty tämmöisissä shoppailuturnajaisissa on, että rahaa saa palamaan porukassa ihan eri lailla kuin yksin. Muiden läsnäolo kannustaa jotenkin kummasti tekemään ostoksia. No, onneksi järki pysyi kuitenkin jotenkuten päässä ja pahempaa ostoskrapulaa ei onneksi joutunut kärsimään. Tässä vielä ostokseni sekä saamani tuotelahjat.
Krapulasta puheenollen…. viimeiseksi siirryimme kulman taakse sinne ruokapaikkaamme, 2+h -ravintolaan Aleksanterinkadulle. Siellä meidät toivotettiin, mitenkäs muuten kuin kuoharin kera, lämpimästi tervetulleeksi. Erittäin asiallista, sanoisin :) Ruoka ”kaksiossa” oli mielettömän hyvää ja sitä oli riittävästi. Joidenkin mielestä ehkä jopa liikaa ;D Henkilökunnalle täydet kymmenen pistettä! Mahtava paikka, hyvä ruoka (viinistä puhumattakaan) ja upea miljöö! Ai että me nautittiin, syötiin, juotiin ja naurettiin. Taisi siinä kerran silmäkulmakin vähän kostua, mutta semmoista se on ihanien ihmisten seurassa :p
Tämmöiset päivät ovat kyllä bloggaamisen suola ja mahtavaa vastapainoa yksin tietokoneen äärellä istumiselle. Iso kiitos vielä Pepille koko homman organiseeraamisesta, muulle "Sinipaidat"-tiimille sekä tietysti kaikille putiikeille mukaan lähtemisestä ja palkitsemisestamme. Seuraava blogishoppailuhömpötyshumputus on jo vireillä, että sitäpä odotellessa. Erityiskiitos sinulle, joka jaksoit lukea tämän koko kilometripostauksen loppuun saakka! ;)
