Asemalla

Kukkuu vaan täältä muuttopuuhien keskeltä :) Aivan ensiksi hurjan paljon kiitoksia kaikille teille ihanaisille, jotka jätitte viestiä edelliseen postaukseen ja elätte hengessä mukana. Olette parhaita!

Avaimet uuteen torppaan on saatu ja muutto alkanut. Olen pakkaillut ja purkanut tavaraa, jota pehtoori on selkä vääränä ja hiki päässä kantanut. Nyt todellisuus alkaa valjeta remontinkin suhteen: paljon on tehtävää. Keittiö räjäytetään ihan ensimmäisenä. Suunnitelma on selvä ja toivotaan, että keittiön osalta remontti itsessään on niinkin nopea operaatio kuin vanhojen kalusteiden purku, uusien kalusteiden kasaus ja seinäpintojen fiksaus. Peukut pystyyn, ettei mitään yllättävää tule vastaan :) Vanhan talon ollessa kyseessä, mitäpä veikkaatte... ;D Kun keittiö on käytössä, voimme muuttaa sisään ja sitten on aikaa puuhastella muiden huoneiden kanssa. Totuus kuitenkin on, että puuhaa riittää ja kaikki pinnat joudutaan laittamaan uusiksi.

Tässä muutama ilon aihe asemalta: pönttöuunit (kaksi kappaletta), lippuluukku ja vanhat ikkunat. Onneksi jotain sentään on säilytetty.

Näin se homma etenee. Ennen ja jälkeen kuvia tulossa heti kun päästään hommiin. Moro!

Tuuletusta!

Se on totta! Vihdoinkin... Nyt saan tuulettaa :) Pankkiasiat on hoidettu, kaupat kätelty lopullisesti kuntoon, kuumottava heinäkuun lopulta kestänyt odotus kaikkien osalta ohi ja asema virallisesti meidän. Muutto voi alkaa jo ensi viikolla!

Nyt siis alkaa se fyysinen vaihe. Muutto... (yök) Remppa... (kiva). Mitään ei ole vielä pakattu. Paniikki... (no ei nyt sentään). Onhan meillä nyt kuukausi aikaa muuttaa. Tai itse asiassa pehtoorilla on kuukausi aikaa. Jaa miten niin? Noh... niin... Voisin paljastaa teille tässä vaiheessa yhden toisenkin pikkuisen salaisuuden. Arvaatteko jo vai annanko vihjeet? Viiden pisteen vihje: liittyy siihen, että tässä kunnossa ei painavia muuttolaatikoita paljon kannella. Kolmen pisteen vihje: kirppareilta on löytynyt viime aikoina paljon pieniä vaatteita, nalleja ja kirjoja... Yhden pisteen vihje: Tänään alkoi rv 37. Kyllä, meille tulee vauva :)

Mitäs sanotte? Enkö olekin aika hyvin pitänyt salaisuuteni? :) Arvatkaa, olisiko tehnyt mieli toitottaa tästä jo helmikuussa. Sitten päätin, että kerron vähän myöhemmin. Sitten myöhemmin päätin, että kerron, kun jään äitiyslomalle. Sitten kun tuli nämä talokuviot ja kaikki, päätinkin, että kerron vasta, kun taloasiat ovat kunnossa. Meni vähän pitkäksi... Nyt laskettuun aikaan on enää kolme viikkoa. Että kukkuu!

Mikä kakku!

Hei kaikki herkkupebat! Nyt tulee sellaisen omenapiirakan ohje että oksat pois. Tästä tuli kerralla meidän perheen Makean Ystävät ry:n suosikki. Ohjeen näin ihanaisessa Kanelia ja kardemummaa -blogissa ja pakkohan sitä oli testata. Nimittäin mikään leivonnainen, jossa on kondensoitua maitoa, ei voi olla huono ;)

MAUKAS OMENAPIIRAKKA
24/26 cm irtopohjavuoka

POHJA
100 g voita / margariinia
1 dl sokeria
1 muna
1 tl leivinjauhetta
2 1/2 dl vehnäjauhoja

TÄYTE
3-4 hapokasta omenaa ohuiksi viipaloituina
kanelia
1 prk kondensoitua maitoa
1 prk (150g) creme fraichea
1 muna
1 tl vaniljasokeria

PINNALLE mantelilastuja

1. Vaahdota pehmennyt voi ja sokeri. Sekoita joukkoon muna ja leivinjauhe-jauheseos. Painele taikina voidellun ja korppujauhotetun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille.

2. Lado kuoritut ja ohueksi viipaloidut omenat taikinapohjan päälle. Ripottele omenoiden päälle kanelia.

3. Sekoita loput täyteainekset keskenään ja kaada pohjan päälle. Ripottele pinnalle mantelilastuja.

4. Paista 175 asteessa uunin alaosassa noin 45 minuuttia. Anna viilentyä ennen tarjoilua.

Mantelilastut kruunaavat makunautinnon ja antavat piirakalle ihanaa rapeutta. Itse en muistanut kuoria omenoita (menivät hyvin kuorineenkin) sekä olosuhteiden pakosta laitoin ranskankerman sijasta kermaviiliä. Mutta siis kaikenkaikkiaan; aivan ihanan makiaa piirakkaa, sanoo hän, ja lähtee kauppaan hakemaan pari purkkia kondensoitua maitoa varastoon... just in case :)

Leppoisaa lauantai-iltaa murut!

Löytöjä

Hyvä kirppistuuri jatkuu. Viime päivinä on löytynyt kaikenmoista. Aiemmin löytämäni työkalupakki / kantovärkki pääsi hyvin palvelleen "puutarhauran" jälkeen sisätiloihin. Siihen uppoaa näppärästi kaikkea "hyödyllistä"...

Iso pino syviä ja matalia lautasia kolmella eurolla. Ehtaa neuvostoliittolaista tuotantoa. Onko kenelläkään kokemusta / tietoa, voisko näitä ajatella tyrkkäävänsä astianpesukoneeseen...?

Sokerina pohjalla: ihania sisustustavaroita Tarinoita Talosta -blogin kirppikseltä :) Kiitos Kati!

Callunat sun muut

Skudaa! Aika pirtsakka ja aurinkoinen syyspäivä takana. Vireystaso ei ole ihan parhaimmasta päästä ollut, mutta pikkuisen metsä- ja kirppisreissua sentään tuli tehtyä. Bauhausista oli tarkoitus hakea variksenmarjoja ja hopealankoja, kun niitä mainostivat. Tykästyin kuitenkin näihin valkoisilla kukilla oleviin callunoihin, tuttavallisesti kanerviin. Ovat jotenkin kauniin sammalmaisia, eivät ollenkaan semmoisia perinteisiä kanervia, joita en kauheasti koskaan ole fanittanut :)

Peltinen Hangon keksin ruusupurkki tuli perjantaina kirpparilla vastaan. Vähän sen kanteen on raaputettu epämääräisiä kirjaimia, mutta muuten hyväkuntoinen ja hintansa väärtti - 5 euroo. Näistä pyydetään välillä ihan pimeitä hintoja...

Pimeän hintainen ei myöskään ollut sydäntarjotin. Euron. Yksi skrubu siinäkin on, mutta sehän ei meikäläistä haittaa ollenkaan. Se sen sijaan haittaa, että rakastamiani tatteja on tänä vuonna ollut TOSI vähän. Pakkaseen en ole saanut yhtään. Nämäkin menevät saman tien käyttöön - tattirisoton tekoon siis!

Viimeisiä kasvimaan väripilkkuja keräilin talteen. Yöt alkavat olla sen verran kylmiä, että vilustumisvaara olisi näillä ollut tiedossa.

Oikein mukavata sunnuntai-illan jatkoa ja alkavaa viikkoa kaikille tänne kurkkiville!

Toivotellaan samalla myös uudet lukijat tervetulleiksi - tervetuloa =)

Pallot

Mähän en periaatteessa tällä hetkellä sisusta, mutta päätin kuitenkin ihan vähän testata, miten kuistilla tämän kesän roikkuneet valot sopisivat kartan reunalle. En tiiä... roikkukoon nyt tuossa muutaman päivän :)

Jotta näin.

Syksy!

Hyvää alkanutta syksyä, lempivuodenaikaani! Rakastan syksyn tuoksua ja tunnelmaa, ilmojen viilenemistä, sitä kun sienimetsässä rämpimisen jälkeen voi sytyttää kynttilät ja laittaa tulet uuniin. Tämä syksy on vähän erilainen. Talo löysi uudet asukkaat! Fiilis on todella hyvä, mutta odottava, innostunut ja ehkä aavistuksen vielä levoton. En uskalla tuulettaa ennen kuin myyjän ja ostajan pankit ovat sanoneet käsipäivää ja antaneet "siunauksensa" :) Paljon tekemistä onkin sitten edessä ja alkaa se rankin vaihe: pakkailu ja MUUTTAMINEN. No ehkä siitä selvitään :) Sisustusrintamalla on luonnollisista syistä hiljaista, kun katse on tulevassa ja ainoat sisustussuunnitelmat tällä hetkellä koskevat lähinnä muuttolaatikoiden väriä :)

Omenat ja päärynät ovat meillä vielä kovin raakoja. Päärynöitä noukin kokeeksi muutaman, josko kypsyisivät tuossa laarissa ja pääsisin testaamaan maun. Sipulisato ei ollut tänä vuonna häävi. Osa sipuleista ei kasvanut juuri istukassipulia suuremmaksi.

Chili, jonka lajiketta en tiedä, on tehnyt paljon pieniä palkoja. Yrttejä olen ottanut säännöllisesti talteen talven varalle.

Tämmöiset nopeat (puutarha)kuulumiset tällä kertaa. Toivottavasti ensi kerralla voin jo tuulettaa ja kertoa teille lisää uutisia. Voikaahan hyvin!

Ai niin, meinasin ihan unohtaa tämän kivan tunnustuksen, jonka sain "Saa kurkistaa" -blogista.

Kiitos Minttu! <3

Säännöt tunnustukseen ovat seuraavat:
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it -lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it -lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Tämähän sopi minulle kuin nenä päähän, kun ei tarvinnut keksiä vastauksia kysymyksiin tai tehdä jotain muuta aivokapasiteetin käyttöä vaativaa... ;)

Annan tämän tunnustuksen ilomielin eteenpäin. Kaikki lukemani blogit sen toki ansaitevat, tällä kertaa nimeän seuraavat:

Pikkutalon elämää - kestosuosikki ja hengenheimolainen Turuust :)
Suvikumpu - upeita kuvia, kivoja kisuja, puutarhatunnelmaa ja käsitöitä
hyvää&kaunista - parhaat ja hauskimmat jutut!
Koivukujan varrella - pohojoista kauneutta :)
~ villa tölli ~ - Töllin ihana emäntä vaan tarttee tän lapun...

Yks jordanialainen ja pari opetustaulua

Reilu viikko sitten roudasin paikalliselta kirpparilta kotiin yhden laatikon. Kyseessä ei ole mikä tahansa perus-peltilaatikko vaan ehta jordanialainen ammuslaatikko :) Kyllä alkoi taas mielikuvitus laukkaamaan, kun mietin miten "jortaanialainen" on päätynyt tänne meidän kirppikselle... Sisällä laatikossa oli (on vieläkin) vuoden 1983 Aamulehti (jossa kerrotaan mm. kuinka väkivalta Tampereen keskustassa on lisääntynyt) ja kenties peltilaatikon aiemmalle omistajalle, Kaukolle, tullut metallityöväen liiton jäsenlehti Ahjo samalta vuodelta. Laatikon kanteen on kuitenkin raapustettu tussilla Leo ja kymmenen viivaa... Mitä hittoa? Ehkä Leo on Kaukon poika, joka taisteli Jordanian muukalaislegioonassa ja kun kotiinpaluun aika koitti, Leo pakkasi vähäiset tavaransa (10 kpl) tähän laatikkoon. Ja sitten laatikko päätyi isä-kaukolle säilytykseen. Vai miten se nyt meni? Keksikää ite parempi... =)

Aamulehden ja Ahjon lisäksi minulla on nyt laatikossa toisenlaisia "aarteita". Sain nimittäin Natura Gardenilta paketin blogiyhteistyön merkeissä. Nyt jordanialainen pitää sisällään kaikkea pientä ja tarpeellista puutarhan hoitoon kuten polvisuojat, erilaisia kasvitukia ja kiinnikkeitä, vesisaavin suojan (nerokas keksintö!), vesipistoolin yms. Näille tulee varmasti käyttöä.

Eilen olin tosi reipas. Heräsin yhdeksältä ja yhdeltätoista olinkin jo huutokaupassa Urjalassa. Siellä myytiin kunnan koulujen ylijäämäirtaimistoa: vanhoja hyväkuntoisia koulutauluja 120 kpl, karttoja, pulpetteja, höyläpenkkejä, käsityökaluja, kattiloita, urkuharmooneja, kirjahyllyjä, peltikaappeja... ja paljon muuta. Todellinen aarreaitta. Osassa tavaraa hinnat kipusivat odotetusti korkeiksi, mutta sitten taas esim. peltikaappeja sai viedä pois melkein ilmaiseksi, kaikki vanhat pulpetit annettiin huutokaupan lopuksi halukkaille ilmaiseksi, urkuharmoonit eivät maksaneet juuri mitään jne. Kunpa vain olisi tilaa säilöä, mutta tässä tilanteessa, kun nykyistä taloa koitetaan myydä ja uuteen ei vielä päästä, en voinut hamstrata lisää tavaraa. Jotain sentään tarttui mukaan; pari hyväkuntoista kasvitaulua (harmittamaan jäi se voikukka... miksi en huutanut...? ei kymppi tässä konkurssissa enää olisi miltään tuntunut!), lokki ja tiira -aiheinen opetustaulu ja Läntisen pallonpuoliskon iso kartta (ylläri...). Huutaminen tai tässä tapauksessa "professionaalisti" oman numerolapun nosteleminen oli kyllä muuten aika kutkuttavaa puuhaa... Onneksi huutokaupassa ei käynyt maksuvälineenä kuin käteinen. Onnistuin kyllä shoppaamaan tasan sen, mitä olin aiemmin automaatilta nostanut. Siinä mielessä voin onnitella itseäni... ;) Mutta kaunis on tämä saniaistaulukin, eikö vain?

Iltasella kävimme pehtoorin kanssa vielä katsastamassa Hämeenpuiston sisustusantiikki-tapahtuman. Tosi kiva, kun tämmöisiä tapahtumia järjestetään ja myyjiäkin oli yllättävän paljon paikalla. Sisustustapahtumat selkeästi kiinnostavat ihmisiä ja mietinkin, kuinka paljon porukkaa olisikaan ollut paikalla, jos markkinointiin olisi panostettu ripaus enemmän. Ihania tavaroita oli kaikenlaisia, mutta mukaan ei tarttunut mitään. Ehkä syynä oli aamupäivän huutokauppasessio... ja se, että pehtoorikin lupasi pitää kukkaronnyörit tiukalla :)

Toivotan teille oikein leppoisaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa!

Saippuakauppias

Saippuakauppias bongattiin Tampereen Keskustorilta viime perjantaina. Ihan Ranskasta asti oli kuorma-autollaan siihen körötellyt. Ja saippuaa oli sitten jos jonkinlaista tarjolla... Ihanan tuoksuisia, vaikea valita. Vielä en ole raaskinut ottaa yhtään käyttöön. Tuoksuttelen niitä vain :)

Ranskalainen ruokatori jatkaa Tampereella ilmeisesti vielä päivän Keskustorilla ja sitten kaiketi siirtyy Hämeenpuistoon muiden tapahtumien seuraksi. Menkääpä katsomaan! Ja vinkkivinkki: lauantaina Hämeenpuistossa on muutakin ihanaa; vanhoja ja uusia sisustusaarteita, pellavaa, käsitöitä, kasveja ja ties mitä... Hämeenpuiston sisustus-antiikin tapahtuma 18.8.2012 klo 12-19. Lisäinfoa löytyy mm. täältä. Itse en vielä tiedä pääsenkö/ehdinkö... toivon, että juu :)

Metsän antimia ja rapuja

Kävin viikolla sienimetsässä. Tarkoitus OLI nopeasti pyörähtää metsän puolella katsomassa kanttarellipaikat ja palata sitten vadelmapuskien kautta kotiin (jotka notkuvat vadelmia - edelleen). Toisin kävi, kun menin eksymään. "Parasta" oli, että löysin metsästä kerrankin aarteen, vanhan ison emalikattilan ja löysin sen tietenkin heti saman tien, kun olin mennyt metsään. Se ei ollut mikään kevyt kattila, vaan täyttä rautaa. Sitä, vadelmille tarkoitettua pikkuämpäriä ja sienikoria retuuttaen heitin sitten vähän pidemmän lenkin kuin oli tarkoitus. Vatut jäivät puskiin, kun kello oli sen verran paljon, kun löysin takaisin autolle. Onneksi oli ÄLYpuhelin mukana, jossa kartat - muuten pyörisin siellä metsässä vieläkin ;) No, löysin mä sentään vähän tatteja, kanttarelleja ja vaaleata orakastakin :)

Selma vinkkasi alkuviikosta, että Hong Kongista saa nyt söpöjä pistaasi- ja oliivipuita pikkurahalla. Kurvasin siis Honkkariin ja kotiutin meille pienet oliivi-, pistaasi ja viikunapuut. Näissä oli hauskoina detaljeina kaikkien "lopputuote" eli pistaasipuuhun oli sidottu pieni pussillinen pistaasipähkinöitä, oliiviin pikkuinen pullo oliiviöljyä ja viikunassa oli itsessään yksi kypsä viikuna. Saviruukkukin kuului vitosen hintaan. Ei pahat. Aika hauskat.

Torstaina meille tuli vieraita ja eilen sitten päätimme vieraiden kanssa pitää "ex tempore rapujuhlat". Elävät ravut löytyivät kaupasta ja yhteistuumin niitä sitten keitettiin ja nautittiin. Toissavuotista rapurekvisiittaakin löytyi kaapista, joten tunnelma oli oikein autenttinen ilman sen suurempia ponnisteluita ja päivien valmisteluja :) 

Huomenna sitten taas näytellään taloa halukkaille - ja jatketaan jännittämistä. Kiitoksia kaikille ihan hirmuisesti peukkujen pitämisestä ja tsempistä! =)

Päivän värit

Punanen! Musta!

Punanen! Musta! Tuleeko kenellekään flashbackejä Speden Speleistä? Mulle tulee AINA, kun joku huutaa punanen tai musta. Tai "silmät kiinni nyt, jalasta kiinni nyt"... Okei, ensimmäinen lomanjälkeinen työpäivä taisi pehmentää pään lopullisestikin.

Pimiää on jo iltaisin. Ihanan tunnelmallistakin. Syksyn tuntua ilmassa.

Sunnuntain esittely oli menestys. Välittäjämme ei ollut varautunut ihan moiseen väenpaljouteen. Esitteet olivat loppuneet saman tien kesken. Markkinointi toiminut... hienoa :) Nyt sitten odotellaan, että esittelystä poikisi jotain konkreettista. On tämä jännää...

Voikaatten hyvin!

Satoa

Toissapäiväiseltä kirppiskeikalta löytyi upea nahkasalkku - ja mihin hintaan. 5 euroa! Tähän sopii mukavasti läppäri ja kartat :) No joo, noita karttoja en yleensä kanniskele käsilaukussani. Ostin vuoden 1953 kartaston lehdet eurolla tulevia projekteja varten. Karttafriikkinä laitan osan varmaan kehyksiinkin.

Sisko ja sen veli. Talvella englantilaisesta nettikaupasta "rahalla" ostettu nahkalaukku ja nyt kirppikseltä vitosella hommattu laukku ovat kaunis pari :)

Puutarhabloggaaja tässä hei... Niin, että mitä tapahtui? Keväällä siemenistä istuttamani kurkun taimet eivät vain yksinkertaisesti kasvaneet - eivät sitten millään. Nyt nuo minitaimet alkavat kukkia. Kivat niille ;)

Pari kasvihuonekurkkua ostin taimina ja ei nilläkään hyvin mene. Hyvällä säkällä saan kaksi avomaankurkun kokoista kasvihuonekurkkua tänä vuonna.

Onneksi sentään kurpitsarintamalla ollaan viime päivinä lähdetty kasvuun. Muutama hieno kesäkurpitsa siellä olikin jo poimittavaksi. Jaa että mitä nuo vihreät pallot ovat? Keskikesän kesäkurpitsat lähtivät kasvuun, mutta surkastuivat matkan varrella. Nyppäsin pallukat talteen. Kyllä niistäkin ainesta kesäkurpitsakeittoon saa ;)

Joku yrittää valloittaa pihapetini. Hmmm...

Kirpparilta ostettu "työkalupakki" tuli hyvään käyttöön kasvimaalla. Lokeroihin saa kivasti eri tuotteet ja kantokahva on ihan yliveto!

Mukavaa viikonloppua!

Elokuuta

Jottei menisi ihan hiljaiseloksi blogin pitäminen, tässä pari kuvaa tämän viikkoisista kirppislöydöistä.

Kaunis belgialainen kulho ja vapaan linnun häkki (pohja puuttuu).

Kävimme alkuviikosta pyörähtämässä merellisessä kotikaupungissani ja matkalla kurvasimme mahdollisimman monen kirpparin kautta. Mukavia löytöjä teinkin: virkattuja verhoja, kankaita, lasipurkkeja... käyttötavaraa toivottavasti uuteen kotiin. Eilen oli ensimmäinen näyttö torpasta ja sunnuntaina seuraava. Välittäjän mukaan alku on ollut erittäin hyvä ja kyselyitä paljon. Hyvähyvähyvä.

Mansikatkin ovat kypsyneet tasaiseen tahtiin epäilyistäni huolimatta. Keskiviikkoiltana keräsin "pääsadon"! On tämä huomattavasti paremmin kuin viime vuoden viidentoista marjan pääsato. Ehkä jopa litra... :) Viinimarjat odottavat pihalla poimijaa ja nyt tekisi mieli mennä katsastamaan vadelmapuskat ja kanttarellimestatkin... mut voi kökkö, auringonpaiste vaihtui juuri vesisateeksi. Ehkä vain laiskottelen ja nautin tällä erää viimeisestä virallisesta lomapäivästä :)

Ihanaa elokuuta ja alkavaa viikonloppua ystäväiseni!