Pohdintoja

Mulla on talon suhteen aina kaikenlaisia suunnitelmia ja kehitysehdotuksia, joista osa toteutuu jollain aikataululla, osalle sanotaan heti ei ja joista osa jää hautumaan. Hautumisosastossa on itselläni ollut pidemmän aikaa seinän puolikkaan purku ruokahuoneen ja olohuoneen väliltä. Asemapäällikkö oli aluksi jyrkästi vastaan (niin kuin yleensäkin kaikkia ehdotuksiani), mutta kun esitin vähän "kättä pidempää" eli suunnitelmani seinän tilalle, alkoi herrakin vähän lämmetä. Nyt pitäisi vain itse päättää, onko seinänpätkän purku hyvä ajatus vai ei. Toisaalta se on ihan kiva tilanjakaja ja visuaalinen elementti, mutta toisaalta olisi kiva, kun sitä ei olisi.

Kantavaa seinää ei voi noin vain poistaa ja siksi tilalle olenkin kaavaillut tilanjakajaksi hyllymäistä rakennelmaa. Olisihan tuommoinen aika makea, kun siitä voisi tehdä kivan viherseinän tai pitää yksinkertaisen ilmavana. Hmmm... vaikeita päätöksiä. Mitäs sanotte kuvien perusteella? :)

Pronssinvärinen valokate

Kesäloma. Helle ja siitä johtunut lamaantuminen. Paluu arkeen. Tiivis työtahti.  Siinä pääpiirteittäin yli kahden kuukauden blogitauon syyt. Blogin päivittämistä olen toki ajatellut päivittäin, mutta aikaa ja jaksamista en siihen vain saanut tänä aikana mistään taiottua. Ihanaa, kun siellä kuitenkin on ainakin yksi uskollinen lukija, joka jo "hätääntyneenä" laittoi viestiä, että mikä meininki. No nyt kerrotaan. Ja tarkoitus tietysti olisi jatkossa vähän aktiivisemmin päivitellä tätä hunningolle jäänyttä blogia :)

Asemapäällikön työtahtia helle ei tuntunut haittaavan. Hiki päässä herra jaksoi painaa julkisivuprojektin parissa läpi kesän. Kun maalausurakka oli ohi, uusittiin myös terassin kattorakenteet ja valokatteet. Valokatteet valitsimme blogiyhteistyön merkeissä K-Rauta Rauta-Otran valikoimasta Tampereelta. Edellinen terassin valokate oli nähnyt jo aikaa sitten parhaat päivänsä ja käytännössä hapertui käsiin. Vanha kate oli kirkasta muovia ja jonkun aikaa asiaa pähkäiltyämme päädyimme kirkkaan sijasta pronssinväriseen. Ensi alkuun hirvitti, että tuliko tehtyä virhe, sillä pronssin sävy on aika ruskea. ”Alkujärkytyksestä” kun toipui ja sävyyn alkoi tottua, se näyttikin todella hyvältä. Iltapäivän ja ilta-auringon paistellessa terassille ja ikkunoista sisään, pronssin sävy antaa valolle ihanan kultaisen vivahteen. Etenkin kylpyhuoneessa, jossa on hiukan rusehtavat lattialaatat, tuo ilta-auringon kultainen valo on ihana! Rohkeasti kannattaa siis valita sävytettykin valokate. Valon läpäisy kirkkaassa on 88% kun taas pronssissa se on 32%. Terassimme on iltapäivisin lämpimällä ilmalla varsinainen pätsi, joten toivotaan, että tuo valon läpäisy estäisi jatkossa edes hitusen pahimmalta paahteelta.

Valokatteet asentanut asemapäällikkö kommentoi, että Marlonin valokate oli (ja on) todella laadukkaan ja kestävän oloinen, helppo asentaa sekä leikata. Ainoa pieni miinus tulee levyjen vaihtelevista pituuksista. Jos tilaa 3000 mm pitkää valokatetta, toki olettaa ja toivoo sen myös olevan sen pituista, mutta valitettavasti pituudet heittelivät jopa kolmella sentillä. No, timanttilaikalla ne sai tasattua kuulemma varsin näppärästi ;)

Minusta tumma valokate istuu aika kivasti tumman katon jatkoksi. Onhan talon ulkonäkö vähän muuttunut alla olevasta kuvasta, vai mitä? :) Nyt pitäisi vielä keksiä minkälaiset ulkovalot laitetaan ennen kuin syksyn pimeys yllättää. Ja terassia pitäisi laajentaa, mutta ehkä sitten ensi kesänä...

Kaupallinen yhteistyö: K-Rauta Rauta-Otra Nekala

Valokatteista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Piste i:n päälle

Kaupallinen yhteistyö: JELD-WEN

Kun aloitimme kevättalvella talon ulkomaalauksen suunnittelun, oli ensin ajatuksena säästää vanhat ovet ja maalata ne. Halpojen 80-luvun ovien ulkonäkö ja surkea ovitekniikka olivat kuitenkin ärsyttäneet koko täällä asumisen ajan, joten pian tajusimme ettei ovien säilyttämisessä ole oikeasti mitään järkeä. Ovet päätettiin siis vaihtaa ja valikoimaa tutkittuamme tykästyimme JELD-WENin tarjontaan ja etenkin heidän Advance-valikoiman Classic-ovimallistoonsa. Oven valitseminen olikin yllättävän hauskaa puuhaa Door Designer -sovelluksella, johon saa näppärästi laitettua oman julkisivun kuvan ja siihen mallinnettua eri ovivaihtoehtoja. Leikittelin siis paljon eri malleilla ja väreillä. Kaunis terrakotan tai vihreän värinen ovi olisi ollut päheä, mutta kun mallinnusvaiheessa talon seinien väri ei ollut ihan vielä selvillä, päädyin turvalliseen tummanharmaaseen (NCS S 7502-B), joka ainakin sopisi mihin tahansa seinäväriin.

Itse olisin tyylillisesti tykännyt eniten Classic C1850 W72 -ovesta, jossa on söpöt pienet ikkunaruudut ja kohokuviot. Asemapäällikön mielestä tuon oven ikkunat olivat kuitenkin liian pienet suhteessa oveen, joten C1901 W47 oli luonnollinen valintamme. Siinä on iso ikkuna-alue, sopivasti eleganttiutta ja koristeellisuutta, mutta ei kuitenkaan liikaa ja arkkitehtuurisesti se sopii mielestäni hyvin vanhaan asemaamme.

Ovet asennettiin juuri ennen Ruotsin reissuamme ja kun sieltä tultiin, on kiirettä ollut siihen malliin, että karmien viimeistely on osin vielä tekemättä. Valmista kuvaa sisäpuolelta saatte siis vielä hetken odotella. Asennus meni kahden miehen voimin niin ripeästi, että hyvä kun ehdin ottamaan kunnolla kuvia töitteni ohella. Yhtään kirosanaakaan en kuullut eli se on mielestäni aina sen tae, että jonkun asentaminen sujuu hyvin :D

Alkuun oli aivan uskomaton fiilis, kun ovet sulkeutuvat niin ”smoothisti”. Ne loksahtavat kiinni kuin kassakaappi! Vanhat ovet olivat niin heppoista tekoa, että ne paukkuivat aina järkyttävällä volyymillä auki ja kiinni. Pari kertaa itsekin olin kantajana, kun uusia ovia siirreltiin ennen asennusta ja voin kertoa, että niillä oli sen verran painoa, että tiukkaa teki nostella ja kantaa kolmea ovea paikasta A paikkaan B.

Monille ehkä tuntematon nimi JELD-WEN toimii nimestään ja kansainvälisyydestään huolimatta myös ihan täällä koto-Suomessa. Kansainväliseen konserniin kuuluvan JELD-WEN Suomi Oy:n ovitehtaat toimivat Vääksyssä ja Kuopiossa ja yritys työllistää yli 300 ihmistä Suomessa. JELD-WENin tuotevalikoimaan kuuluvat sekä kotien että julkisten rakennusten sisäovet, ulko-ovet, saunanovet sekä ääni- ja paloeristetyt ovet.

Radan puolelta pari kuukautta sitten...

... ja nyt.

Ulkonäön puolesta uudet ovet ovat kirjaimellisesti piste I:n päälle. Olen aivan lumoutunut niiden tyylikkyydestä ja toimivuudesta. Muutenkin talo alkaa näyttää ”pikkuisen” erilaiselta kuin pari kuukautta sitten. Yksi pääty on vielä maalaamatta ja sisäpuolen karmit laittamatta, joten lopullista esittelyä saatte vielä hetken odottaa. Asemapäällikölle täytyy kyllä antaa täydet pisteet ja urheusmerkki, sillä erittäin ripeästi hän on maalaushommaa edistänyt muiden töidensä ohessa. Yhtään en ole havainnut laiskottelua :D

Before

Before

After. Ilmassa leijuvan oven edestä rappuset on siirretty maalauksen tieltä pois :)

Hommaahan tässä vielä piisaa, mutta kyllä tämäkin jo hivelee silmää.

Aika huikea ero entiseen, vai mitä? :)

Kaupallinen yhteistyö: JELD-WEN.

Ovista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Konglomeraatti

En olekaan ehtinyt täällä blogin puolella esittelemään olohuoneen pientä muutosta, jonka toteutin yhtenä heinäkuun iltana/yönä. Sain lapset kerrankin ajoissa nukkumaan ja tartuin saman tien maalipurkkiin, sutiin ja telaan. Sävyksi olin valinnut muutamasta vaihtoehdosta Tikkurilan Konglomeraatti S484 -sävyn. Sen verran kummallinen oli värin nimi, että se piti ihan googlettaa ja wikipedia tiesi kertoa, että konglomeraatti on kivettynyttä soraa, jossa sorakivet ovat kittaantuneet toisiinsa vedestä kiteytyneen kvartsin avulla. Joo-o, mitähän tästäkin tulee, mietin, kun aloin sutimisen, mutta aamun valjetessa, seinä näyttikin super hyvältä. Sävy on täydellinen kumppani Morrisin kukkatapetille, jolle olen henkisesti antanut jo moneen kertaan lähtöpassit. Ruskean seinän myötä tapetti sai taas jatkoaikaa.

Jännästi tuo tapetin sävy elää valon mukaan. Kalpeassa valossa se näyttää harmaan ruskealta ja kun aurinko paistaa, se oikein hohtaa ruskean ja kullan sävyjä. Ihana!

Vanhat hyllyt ovat asemapäällikön isovanhempien peruja. Ne ovat kulkeneet matkassamme yli kymmenen vuotta ja toimittaneet viimeiset noin seitsemän vuotta vaatehyllyjeni virkaa. Tänä kesänä kun "vaatehuoneeni" eli yläkerran iso puoli tyhjennettiin ja rempattiin, jäivät hyllyt seisomaan tyhjänä vintille. Ja kas, kuinka hyvin ne sopivatkaan uuteen olohuoneeseemme. Jotenkin olohuoneessa on nyt muutenkin tosi toimiva järjestys ja kiva tunnelma :)

Tunnelmallista viikon alkua!

Vaneriliukuovet makuuhuoneeseen

Piti jo eilen tulla toivottelemaan pääsiäisiä, mutta aamulla heräsin mahataudissa ja koko päivä menikin sitten sitä potiessa. Jos jotain hyvää mahataudista voi sanoa, sanotaan vaikka että onneksi se menee yhtä nopeasti ohi kuin alkaakin. Nyt ehtii vielä nauttimaan parista pääsiäisen pyhäpäivästä.

Instan puolella onkin jo näkynyt makuuhuoneen DIY-vaneriliukuovet. Hyvän matkaa yli vuoden etsiskelin sopivaa, vanhaa ovea karmeineen makuuhuoneen oviaukkoon. Kun vihdoin ja viimein oikeankokoinen, -kätinen ja -tyylinen ovi löytyi, ehdotti herra asemapäällikkö, että hän voisikin tehdä oviaukkoon itse vanerista liukuovet. Oli tutkaillut asiaa internetin ihmeellisestä maailmasta, päätynyt Minna Jonesin blogiin ja ottanut sieltä tekoinspiraatiota. Noh, tiedättehän rakkauteni vaneriin, joten en mitenkään voinut moista ideaa tyrmätä, vaikka ovikin oli jo ostettu, vaan annoin toteuttajalle vapaat kädet. Ovea alkoikin olla jo erityisen ikävä aamujen ja iltojen valostuessa. Lisäksi joka aamu kello 6:30 herättelevä leikkisä karvapallero olisi kiva välillä laittaa oven taakse odottelemaan muun talon väen heräämistä...

Semmoiset niistä tulivat. Oikein kivat ja toimivat ja kyllä on nukuttanut hyvin, kun ensimmäiset aamuauringonsäteet eivät paista ovesta suoraan silmiin. Katti tosin oppi kahdessa päivässä miten ovista tullaan läpi, sillä alareunat eivät ole kiskossa tms. kiinni ja vähän työntämällä ne toimivat oikein näppärinä kissanluukkuina :D Toistaiseksi kulku on estetty tuolilla tai rottinkikorilla. Katsotaan, josko alareunaan laitetaan jotain kiskonpätkää samalla kun karmit viimeistellään.

Mutta nyt: oikein ihania pääsiäisen pyhiä kaikille teille <3

Eteistä ja kasveja

Täällä on remontoinnissa semmoinen tahti, ettei meinaa perässä pysyä. Monta huonetta odottaa, että ehtisin niistä kertoilemaan täällä blogin puolella. Tänään maalaukseen menivät eteisen seinät. Eteinen onkin ollut pieni murheenkryyni, kun se on niin onnettoman kokoinen ja epäkäytännöllisen mallinen. Nyt kun suurin osa takeista ja kengistä muutti perähuoneeseen (jossa siis yksi sisäänkäynneistämme), pääsee tästä "talomme käyntikortista" tekemään edes vähän edustavamman. Itse asiassa siitä taitaa tulla aika kivakin :) Väreiksi valikoitui jotain trendikästä...

Viherkasvivillitys jatkaa nousuaan - täälläkin. En enää edes uskalla laskea, kuinka monta kasvia kaiken kaikkiaan meiltä löytyy. On niitä kertynyt. Mutta kun... no kun. Niin, ne ovat ihania! Viime viikolla Lidlissä myytiin halvalla tosi isoja kasveja ja mukaan tarttui Kumiviikuna ja toinen viikuna, jonka nimeä en nyt muista. Nyt pitäisi alkaa tsemppaamaan itseään tulevaan mullanvaihtourakkaan. Osa kasveistamme on joutunut olemaan ihan liian pitkään ostoruukuissaan ja lähtisivät varmaan ihan uusiin sfääreihin saadessaan paremmat mullat ja isomman ruukun.

 

KOLO kiulun ja kauhan arvontaan on tullut hurja määrä osallistumisia. Vielä ehtii mukaan. Osallistumisaikaa loppupäivä. Hop, tästä arvontaan!

Kylpyhuone on... purettu!

Alakerran vanha kylpyhuone ja sauna ovat historiaa! Purettu tyystin. Oli siinä purkajalla aika homma. Onneksi pohjissa ei oltu aikanaan oikaistu ja kaikki oli tehty hyvin. Ainahan näiden vanhojen kylpyhuoneiden kanssa saa varautua löytöihin, joten saa olla tosi onnellinen, ettei märkää löytynyt rakenteista tms. Nyt päästään siis tekemään saman tien uutta. Pääkin pursuaa taas vaihteeksi ideoita, kun kaikki on atomeina ja täytettävänä on "tyhjä arkki". Mutta huh, on tämä vaan iso projekti saunoineen ja kodinhoitohuoneineen... Käytännössä taas neljäsosa alakerrasta remontissa :/

Luojan kiitos meillä on yläkerrassa tämä ihana, viime vuonna remontoitu kylppäri. Ilman ei tulisi yhtään mitään. Vähänhän tuo totuttelua vaati, kun ei sitä vessanpönttöä löytynytkään enää alakerrasta totutusta paikasta :D

Allaskaappi, pesuallas ja peili Ikea. Hana ja suihkusetti Tapwell.

Viikonloppuna täytyy vähän pyöritellä ideoita ja kai tämä tästä sitten ensi viikolla lähtee etenemään... jännää! Pidän teitä aina välillä kuulolla. Instagramin puolella remppatilanteita näkyy varmaan blogia tiheämmin. Tervetuloa sinne siis (klik)!  Mukavaa viikonloppua!