Piirakkatalkoita ja kihveleitä

Tiistai oli mukava päivä, kun emännät Huushollista ja Pikkutalosta poikkesivat tänne Voikukkapeltoon. Pepi joskus aikoinaan lupasi opettaa meikäläiselle ja Sannalle karjalanpiirakoiden tekemisen jalon taidon ja nyt suunnitelma vihdoin kävi toteen. Ensiksi kuitenkin esitellään leidien tuoma tuliainen. Kaunis ja kaivattu värkki - todellinen kihvelien kehveli! Nyt kun tämä Normann Copenhagenin upea rikkasetti koristaa keittiötä, oikein odotan, että murusia ja roskia tippuu pöydille ja lattialle. Ja tippuuhan niitä, siitä pitää herra kolme vee huolen :) 

Piirakkakoulun rehtori Pepi lähti hommiin rehvakkaasti ilman esiliinaa ;) Oppilas-Sanna sentään oli ottanut oman essun mukaan. Muuten tekeminen sujui oikein mallikkaasti ja välillä vähemmän mallikkaasti. Sanotaanko, että paljon tuli hyvin erilaisia piirakoita... ;) Hommaahan noissa on, mutta maku korvaa vaivan. Ihania! Kiitos opista, reksi =)

Muuten elämä lepää täällä vähän slowmotionilla. Monta "pitäis"-juttua on mielessä, mutta aikaiseksi ei saa ihan niin paljon kuin haluaisi. En kuitenkaan ota siitä stressiä, sillä kai tässä on nyt hyvä syy himmailla. Pikkuinen on kuukauden vanha ja kasvanut kovasti. Tänään tuli keksittyä hänelle hyvä kehto, kun laitoin Tripp Trappin Newborn setin riippukeinuun. Siinä kiikutellessa viihdyttiin hyvä tovi ja hetkeksi nukahdettiinkin.

Yläkerran sinapinvärinen aula saa sekin kyytiä - hitaasti mutta varmasti. Enpä ole ennen näin muoviseen tapettiin törmännyt, että sen repii seinästä jopa kolmevuotias... No hyvä niin, ei tarvittu tapetinpoistolaitetta tms. ;)

Mukavaa loppuviikkoa!