Voitto ja valkeus

Pieni pojan palleroisemme sai eilen nimen. Hänestä tuli Voitto, virallisestikin :) On hän vaan niin mainio pikkumies. Nauraa hohottaa ääneen, velmuilee, ärisee ja puhuu sujuvaa norjaa. Tyytyväinen lapsi, nukkuu hyvin yöt ja paljon päivälläkin. Ihana <3



Voiton nukkuessa päiväunia olen saanut jotain aikaankin. Viime maanantaina tuli (taas) mitta täyteen persikasta ja tällä kertaa ihan konkreettisin seurauksin. Nyt ruokailutilan seinät ovat valkoiset! Onko vähän eri? Onko vähän hei parempi? Homma jatkuu olohuoneen puolelle jahka tästä saan taas virtaa akkuihin. Tähän tilapäisratkaisuun eli tapettien maalaamiseen minut ajoi päätös siitä, että keväällä/kesällä avaamme ainakin sisäseinät, kurkimme lastulevyjen alle ja otamme ne pois sieltä mistä järkevä on. Myös loput muovimatot revitään silloin pois. Tämä tarkoittaa sitä, että perinne- tai mitään muutakaan tapettia ei ole tiedossa vähään aikaan. Ja että munko täytyisi elää persikkaboordien keskellä siihen asti? Ei käy. Halpaa remonttimaalia pintaan ja olen taas tyytyväinen ;)

Maalausurakan ja ristiäisvalmistelujen vuoksi en ole ehtinyt yhtään kurkkimaan blogeihinne, saatika kommentoimaan niitä. En myöskään ehtinyt vastailemaan edellisen postauksen kaappikommentteihin. Vastaan nyt yhteisesti kaikille, että kiitos kehuista ja totean jälleen kerran, että kyllä vaan maalilla saa ihmeitä aikaan ;) Toivotan tervetulleiksi myös uudet lukijat. Neljääsataa lähestytään, ai kauhia! =)

Hirviöstä kaunottareksi

Kun edellinen asukas kysyi, voiko ison mäntyisen vaatekaapin jättää meille, vastasin myöntyvästi ja näin heti "sen yli". Aika kauan kesti, että sain kaapin maalattua (on ollut muutakin hommaa). Oikeanlaiset vetimet kruunaavat kokonaisuuden. Kyllä voi maalilla saada ihmeitä aikaan. Erityisesti Betoluxilla. Olen rakastunut kiiltävään maaliin!

Vai mitä sanotte, olisko pitänyt jättää näin? Ihana ruskea dalmatialainen... ovikin vähän halki :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Kastemekkoja ja lypsyhommia...

Ennen kuin olin tietoinen asemapäällikön suvussa kulkevasta kastemekosta, ehdin tilaamaan kyseisen koltun eBaysta. Ja miten kauniin! Tämä ihanuus tuli Irlannista. Myyjän mukaan on oikeasti vanha ja hintaa oli alle kaksikymppiä postikuluineen.

Vaikka pikkuisellamme olisikin kastetilaisuudessa päällänsä suvun kastemekko, ei tämän hommaaminen harmita yhtään. Kelpaahan tätä pitää esillä ihan sisustusmielessä ;)

Tiedättekös mikä tämä on?

Se ei ole uusin industrial-henkinen sisustushankintani vaan rintapumppu. Oikein kunnon lypsykone! Hain sen eilen TAYSista lainaan ja aloitin urani äidinmaidon luovuttajana. Tämä olisi täytynyt tehdä jo aiemmin, sillä äidinmaidosta on hirvittävä pula. Sen lisäksi, että TAYSin pikkuiset saavat tärkeää ravintoa, saan itselleni tästä hyvän mielen - ja myös hieman rahaa. Äidinmaidosta nimittäin maksetaan 25 e/ litra, jos ette tienneet.

Nyt pumpataan! =D

Talvi...

...yllätti autoilijat ja vanhan talon asukkaat. Toinen autoista ei suostu käynnistymään (se ei muuten tällä kertaa ole meikäläisen aristokraatti - hah), suihkun vesiputki jäässä, netti pätkii... Sähköt sentään on. Keittiössä oli aamulla vähän alle 16 astetta. Jäätävän upee talvikeli, sanoisin. Viime viikolla yöllä valvoessani ja "Antti Tuiskua" kuunnellessani mietin, että on se muuten aika ankeeta, jos sähköt menee. Onneksi ei mennyt. Ei tämänkokoista torppaa yhdellä toimivalla pöntöllä ja keittiön puuhellalla lämpimänä pidä. Meillä talon päälämmönlähteenä on nimittäin sähköä(kin) tarvitseva pellettitakka. Olen nimennyt kyseisen pömpelin helvetinkoneeksi. Mikäli olisi varaa muurauttaa tai ostaa tilalle joku kaunis uuni, sanoisin helvetinkoneelle adios ja vaya con dios vaan ja lähettäisin sen takaisin synnyinsijoilleen Espanjaan. Tai mistä ikinä tulikaan.

Ruokahuoneen puolella muuttui järjestys. (Persikkaseinät sentään kuitenkin on ja pysyy :))

Ristiäiset ovat parin viikon päästä. Koitan löytää huonekaluille siiheksi paikat ja keksiä parillekymmenelle vieraalle istumapaikat. Pientä fiksausta olisi vielä eteisessä ja toivottavasti myös kylpyhuoneessa. Kaipa tuon kattolampunkin voisi siirtää ruokapöydän yläpuolelle ;D

Joku kyseli kuvia makuuhuoneen tapeteista. Eipä niissä katsomista juuri ole. Ne ovat valkoiset ;) Jonakin päivänä seinille tulee "oikeaa tapettia"- jotakin kaunista kuviota kenties. Siihen asti katselen tyytyväisenä valkoisia seiniä. Nautin niistä, arvannette varmaan miksi.

Ihanaa alkanutta joulukuuta kaikille ja tervetuloa uudet lukijat!

Karahka

Meikäläistä ei haittaisi yhtään, jos vuorokaudessa olisi tuplamäärä tunteja. Äitini oli meillä pari päivää ja saimme tapetoitua makuuhuoneen repaleiset pärzikkatapetit piiloon. Jes! Nyt ei enää makkarin seinät hyökkää silmille. Seuraavana olisi vuorossa eteinen. Eteisen lastulevyjen raosta pilkotti nättiä vanhaa kukkatapettia. Sormet hamuaa sorkkarautaa. Tekisi niin mieli kurkata levyjen alle ja purkaa paska pois. Mutta siihen tarvisin ne ylimääräiset tunnit. Hemmetti.

Metsästä aiemmin syksyllä löytämäni karahka tai mikä lie oksantynkä pääsi vihdoin keittiöön ja siihen piti tietenkin virittää valot. Yläkerran työhuoneesta pöllin pöytälevyn, laitoin alle pukkijalat ja voila - mullon pöytä :)

Kiitos taas aivan ihanista kommenteistanne ja anteeksi, kun en ole niihin vastaillut. Meillä täällä landella on ollut yksinkertaisesti maailman hitain nettiyhteys ja kommentteihin vastaaminen on kestänyt tuskallisen kauan ja siksi jäänyt :( Nyt asemapäällikkö hommasi jonkun mokkulatsysteemin ja yhteysnopeus nousi ihan eri sfääreihin. Nyt en voi enää syyttää nettiyhteyttä :)

Ensimmäiset

Hyasintit <3

Yhdellä kädellä bloggaaminen on muuten aika hidasta. Yksi sintti nukahti syliini autuaan onnellisena enkä millään hennoisi siirtää häntä sänkyyn nukkumaan.

Kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseen. Valtava määrä kehuja! Ihan täällä punastun... olette ihania, kiitos. Viikonloppuna saatiin hommia hieman eteenpäin, joten lisää kuvia keittiöstä luvassa piakkoin.

Kurkkaus keittiöön

Moro. On täällä jotain saatu aikaiseksi, vaikka valmista ei vielä olekaan. Jonkun keittiövirman edustaja sanoi jossain lehdessä, että keittiöremonttiin täytyy varata puoli vuotta. No Ikeasta kun ostaa ja omaan tahtiin kasaa, on aikataulu eri :) Tässä on nyt mennyt vähän reilu kuukausi siitä kun keittiö räjäytettiin atomeiksi ja aika hyvin loppuviimeksi on asiat. Puuttuu käytännössä vain tiskialtaan ja lieden päälle tulevat välitilan levyt/laatat (dilemmana on, laittaako Ikeasta ostetut mustat levyt, kaakelia vai jotain muuta?) ja pieni arkiruokapöytä puusoffan edestä. Oven viereinen seinä odottaa maalausta ja vitriinikaappeja. Ja sitten niille huikeille beigen sävyisille kasarikaakeleille puuhellan yläpuolella tarttis tehdä jotain. Vai odottaisko, että ne ovat jälleen muotia...? Noh, tässä nyt kuitenkin nämä seinät, joita kehtaa jo tässä vaiheessa vilauttaa :)

Lautaseinistä tykkään kovasti ja kun vastapäinen seinä maalataan (mustaksi kaiketikin) ei keittiö ole ihan pelkkää "ladon seinää".

Jospa viikonlopun jälkeen olisi lisää näytettävää... katsotaan. Ensi kertaan siis. Moro.

Kartografinen olohuone

Lapsukaisen vedellessä sikeitä melkein koko eilisen päivän oli itselläni aikaa järjestellä olohuonetta vähän kivemman näköiseksi. Suuri osa huonekaluista alkaa pikkuhiljaa asettua paikoilleen ja pari hyllyäkin on saatu seinälle - vou! Kyllä tämä tästä... babysteps, babysteps...

Olohuoneen perusteella voisi luulla, että joku tykkää kartoista. No mutta daa, niinhän mä teenkin! :)

Pyhä sylvi, se on marraskuu jo! Ekat glögit ja piparit lähti kaupasta matkaan eilen. Ei kai muuta kuin jouluvaloja virittämään... ;) Tai siis niitä tunnelmavaloja!

Ihanaa ja tunnelmallista pyhäinpäivää kaikille!

Asemalla

Kuinkas meidän muutossa ja remppapuuhastelussa sitten kävikään... Muuttopäivä oli sovittu torstaille 11.10. ja tietty edellisenä yönä pieni herra alkoi ilmoitella tulostaan. Supistukset olivat tosi kipeitä, joten ei muuta kuin sairaalaan. Meikäläinen vietti siellä yön ja seuraavan päivän. Asemapäällikkö (=entinen pehtoori) päästettiin onneksi kotiin nukkumaan muutamaksi tunniksi, kun homma ei sillä kertaa edennyt mihinkään, ja sitten pirtein mielin muuttamaan... Asemapäällikkö hoiti siis muuton ja haki minut illalla sairaalasta kotiin - uuteen kotiin asemalle yöksi, ekaa kertaa. Supistusten kanssa kärvistelin vielä pari iltaa, kunnes lauantai-iltana mentiin oikeasti synnyttämään ja sunnuntaiaamuna aikaisin syntyi Voitto ;)

Viimeisillään raskaana ehdin maalata makuuhuoneen katon, repiä lattiasta muovimaton, levyt ja tuhat naulaa irti ja maalata sen. Pohjatapettia ehdin laittamaan puoleen huoneeseen. Tilanne on edelleen sama. Aika eksoottinen, vai mitäs tykkäätte? :)

Tapetointihommat kun eivät nyt ole olleet tässä ihan päällimmäisenä mielessä (tai mielessähän ne ovat kaiken aikaa kun ympärilleen katselee...), päätin alistua persikkaisen tapetin hetkelliseen kohtaloon ja peitellä sitä vähän kartoilla, opetustauluilla ym. rekvisiitalla. Eihän tässä muukaan auta :)

Ruokailu-hengailutila näyttää kaikessa keskeneräisyydessään tältä. Jonakin päivänä toivottavasti hieman erilaiselta. Kiva kun on jotain mitä odottaa, heh. Keittiössä ollaan edetty ihan kivasti sitten viime näkymien ja ensi kerraksi voisin näppäistäkin sieltä pari fotoa.

Toissapäivänä pihan raparperit olivat jäätyneet ja eilen tuli ohut valkoinen kerros lunta! Hui.

Kiitos ihanaiset vielä kerran onnitteluistanne!

Mukavaa & aurinkoista lauantaita ja viikonlopun jatkoa!

Kukkuu!

Heipä hei blogiystäväiseni, täällä ollaan! Jotkut olivat jo ilmaisseet huolensa edelliseen postaukseen, kun mitään ei kuulu ja kävin sinne nopsaan huikkaamassa sairaalasta käsin, että hengissä ollaan ja palataan, jahka pääsen kotiin.

No, kotona ollaan nyt jo toista aamua, mutta jotenkin tuo rytmi ja ajanhallinta meni kerralla uusiksi ;) Syy siihen tietysti on maailman ihanin - Voitto <3

Jatkamme bloggailua heti, kun mammakin tästä vähän virkistyy ja jaksaa taas touhuilla.

P.S. Sukat käsien lämmittäjänä on Voiton mielestä kuuminta hottia. Kannattaa kokeilla... ;)

Remppakuulumiset

Remonttireiskan nopea iltakatsaus: työmaalla kaikki hyvin :) Keittiön seinät on laudoitettu (kyllä vain... saa nähdä minkälainen latoefekti siitä vielä kehittyy) ja keittiön puulattia on hiottu ja kohta maalattukin. Pehtoorilla oli hiomisen kanssa tekemistä, sillä kittiä ei oltu lattiassa säästelty, mutta kyllä kannatti. Siitä tulee hyvä! Itse olen jatkanut arkeologisia tutkimuksia tulevassa makuuhuoneessamme (vanha odotushuone, joka edellisten asukkaiden toimesta on jaettu seinällä kahdeksi huoneeksi). "Upean" rusehtavan kukertavan muovimaton alta löytyi hyväkuntoista lautalattiaa, joka pienen hionnan ja maalauksen jälkeen on oikein kelpo lattia. Tapetointia olen myös harjoittanut - ensimmäistä kertaa elämässäni! Harjoittelin tosin nyt ensin pohjustustapetilla :)

Odotushuoneen toiseen osaan (josta mahdollisesti tulee lastenhuone sitten aikanaan) ei ole tarvetta vaihtaa tapetteja nyt heti alkuunsa - ovat sen verran neutraalit. Mutta eikös vain tullut kiva lattia! Maaliksi valikoitui nopean kuivumisen takia Betolux Akva. Tykkään hirmuisesti lattian pienestä röpöläisyydestä ja epätasaisuudesta - siis anteeksi - struktuurista ;)

Pihlgren & Ritolalta saamani tapettimallit ovat kaikki niin ihania, että arvatkaapa vaan osaanko päättää... Onneksi huoneita on, joten näistä voi ottaa monta ;) Yksi vahvoista suosikeista, jota ainakin tulee johonkin huoneeseen, on Ritva Kronlundin Juhannusruusu. Katsokaapa linkistä sisustuskuvat. Ihana...

Osa keittiön kaappien rungoista, ovista ym. tilpehööreistä haettiin viikolla. Siinä ne ovat sievästi nipussa paketeissaan ihanan persikkaisessa olohuoneessamme.

Toinen ihanan persikkainen huone (makuuhuone) on minulla työn alla... palaamme siihen.

Sattuneesta syystä en ole nyt oikein joutanut pyörimään blogimaailmassa. En ole ehtinyt vastailemaan ihaniin kommentteihinnekaan - kiitos ja anteeksi. Välillä yritän käydä kurkkimassa, mitä teille oikein kuuluu, mutta tosiaan kommentointi on nyt vähän vähissä. Nettiliittymäkin muutti jo uuteen osoitteeseen, vaikka varsinainen muuttopäivä on vasta ensi torstaina. Parempi kuitenkin niin päin. Niin ja juu, laskettu aika olisi sitten huomenna. Onneksi kenelläkään ei tunnu olevan asian kanssa kiire... Mä ajattelin kuitenkin muuttaa ensin! ;)

Kaaos kauhukeittiössä

En suinkaan ole kääriytynyt muovimattoihin, hautautunut laminaattikasan alle tai lähtenyt laitokselle. Täällä ollaan ja mikäs on ollessa, kun remontti etenee. Päivät tuppaavat vain hieman venähtämään remontin tuoksinnassa ja "raportointiin" ei ole oikein ollut aikaa.

Sitten viime kerran olen erikoistunut pyökkilaminaatin repimiseen, mäntypanelien maalaamiseen ja lattian pakkelointiin  - noin niinkuin pääpiirteittäin. Olen löytänyt "sisäisen purkajani", joka haluaa työntää pienen sorkkarautansa laminaattien, epämääräisten paneleiden ja lastulevyjen alle, kurkata ensin ihan vähän varovaisesti ja sitten repiä ne tyytyväisenä pois. Olen myös huomannut panelien maalaamisen olevan IHAN hanurista ja lattiahommien sopivan hyvin tällaiselle pygmille.

Pehtoori sen sijaan on viettänyt pari tuskaista iltaa kylpyhuoneessa rapsutellen laattojen saumauksia auki ja saumaten niitä uudelleen. Kova homma. Sitten vuorossa olikin keittiön purkutyöt.

Laattamestari in da house...

Sinitarralla paikkasimme sen :/

Eilen meillä oli keittiö. Tänään ei ole.

Stairway to... heaven? Uuh.

Ja "parin" laminaattipalan ja noin viidensadan lankanaulan

alta paljastuu oiva rappu

Kävin tänään kuolaamassa Tapettitalo Pihlgren & Ritolan myymälässä. Mahtavaa, kun on tuommoinen ihanuus omassa kylässä. Pyysin mukaani mallipaloja, jotka saan postissa lähipäivinä. Saattoi lähteä vähän mopo käsistä. Ihania tapetteja on niin paljon! Portaikkoon ostin pari rullaa. Pidetään jännitystä yllä siihen asti, kun saan niitä seinälle ja kuvattua tänne. Toivottavasti siis ensi kerralla voin ilahduttaa teitä hieman kauniimmilla kuvilla.

Se on kuulkaa lokakuu nyt - hyvää alkanutta sellaista kaikille!