tiistaina, maaliskuuta 10, 2015

Suru.

Mietin pitkään kirjoitanko blogissa aiheesta vai jatkanko ns. kevyiden postausten parissa. Päätin kuitenkin, että en jaksa nyt teeskennellä. Isäni kuoli viikonloppuna. Olihan se tiedossa, kun syöpä oli levinnyt jokapuolelle, mutta kaikki tapahtui silti niin kovin äkkiä. Talvi on ollut henkisesti hyvin raskasta aikaa, vaikka olenkin koittanut elää normaalia elämää. Rakas isoisänikin joutui joulun alla sairaalaan keuhkokuumeen vuoksi. Perjantaina vietettiin isoisän muistotilaisuutta ja lauantaina isä nukkui pois. Suru ja kaipaus on suuri.




Keinutan, kuuntelen
sut suojaan peittelen.
Keinutan, myöhä on
jo kuulen aallokon.
Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää.

___


Elämä jatkuu, mutta blogi hiljenee hetkeksi.
SHARE:

83 kommenttia

  1. Mie huomasin että siun hymyn takaa näkyi suru. Otan osaa suruusi kaveri.

    VastaaPoista
  2. Osanottoni suureen suruunne.
    Ulla❤

    VastaaPoista
  3. Osanottoni blogiystäväni suuressa surussasi. Onneksi ihanat muistot jäävät. Jaksamista sinulle ja läheisillesi,
    Anneli

    VastaaPoista
  4. Osanotot. Toivottavasti kevätaurinko hiukan helpottaa surussanne.

    VastaaPoista
  5. Lämmin osanottoni ja voimia suuren surun keskelle <3

    VastaaPoista
  6. Osanottoni suureen suruusi ja voimia jokaiseen päivään.

    VastaaPoista
  7. Itkuhan täällä tuli (taas). Kasaantuu sulle nyt vähän (paljon) liikaa surua kerralla <3.

    VastaaPoista
  8. Lämmin osanottoni ja voimia kovasti! <3

    VastaaPoista
  9. Osanottoni!

    On hyvä olla avoin ja surra,kun on suruaika. Liikaa nykyisin pitäisi olla iloinen ja energinen jokahetki.

    Vaikka meitä valmistettaisiin läheisen kuolemaan,se lopullisuus silti varmasti yllättää. Itse elän hiljaista luopumista isäni sairastaessa parantumatonta sairautta. Tiedän silti,että lopullinen suruviesti on varmasti shokki.

    Voimia jokaiseen hetkeen sinulle ja koko teidän perheelle!

    VastaaPoista
  10. Lämmin osanotto ja voimia suureen suruun <3

    VastaaPoista
  11. Nyt pysäytti. Minulle kävi samoin, tosin kyseessä oli rakas äitini. Syöpä oli myös levinnut kaikkialle, mutta jotenkin sitä odotti että kesään vielä jaksaisi. Nukkui pois lauantaina. Huononeminen tapahtui myös kovin äkkiä ja sain olla vierellä viimeiset hetket. Niistä olen kiitollinen. Syksy on ollut raskas ja epätoivoinen, Nyt on jäljellä sellainen kaipaus, jollaista en ajatellut olevankaan. Samalla aikaa on niin heikko ja vahva olo, kun ei jaksaisi, mutta samalla näkee elämän uusin silmin. Tuntuu, että voisin mennä viikoksi sänkyyn itkemään, eikä kyyneleet loppuisi. Uni muistuttaa surusta, jonka toivoisi olevan vain unta. Mutta on lapset ja arki, jotka ei vaan pysähdy, vaikka kaikesta onkin nyt kovin vaikea saada kiinni.
    Vaikkei ole voimia, ei elämä pysähdy. Ehkä se löytää jotkut uudet urat joilla jatkaa, ei samanlaisena, mutta hyvänä kuitenkin. Kaikki tarvitsee aikaa, eikä tunteet ole rationaalisia. Tiedän että tulee se hyvä päivä, tai päivä jolloin huudan kaiken tuskan yskinäni metsään. Elämä on lahja.
    Kaikkea hyvää kevääseen.

    eepu

    VastaaPoista
  12. Osanotto myös minulta, olen pahoillani surullisista tapahtumista elämässäsi juuri nyt.

    VastaaPoista
  13. Voi miten surullisia uutisia... Lämmin osanottoni ja voimia surun keskelle.

    VastaaPoista
  14. Saman kokeneena, ei ole sanoja. Suru on murtava ja surtava. Osanottoni.

    VastaaPoista
  15. Sanat ei riitä...halaus kulkee ajatuksen voimalla. Suruvalitteluni ;(

    VastaaPoista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  17. Anteeksi piti laittaa että paljon voimia...

    VastaaPoista
  18. Lämmin osanotto suruun!

    Ja minusta ei ole väärin tai pahaksi, että blogeissa jaetaan tätä elämän nurjaa puolta. Tuommoisen surun keskellä on mahdoton pitää mieli kevyen iloisena.

    VastaaPoista
  19. Osanottoni suureen suruun.

    Hyvä kun rohkenit kirjoittaa asiasta tännekin, se auttaa vaikean asian käsittelyssä ihan varmasti. Oman isäni kuolemasta tulee viikon kuluttua vuosi täyteen. Hänelläkin oli ärhäkkä levinnyt syöpä, johon hoidot eivät purreet. Isä eli diagnoosin saatuaan vain 14kk. Äitini kuolemasta tuleekin kesällä jo 10 vuotta.

    Voimia sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
  20. Lämmin osanottoni suuressa surussasi. Voimia ja jaksamisia teidän perheelle ♥

    VastaaPoista
  21. Lämmin osanottoni ja voimia kantaa tämä raskas taakka.<3

    VastaaPoista
  22. Lämmin osanotto, ja voimia surutyöhön <3

    VastaaPoista
  23. Halaus sinulle ❤ ja paljon jaksamista.

    VastaaPoista
  24. Anna surun tulla, ole lempeä. Elä, älä ole liian urhea. Ajatuksissa mukana, hali.

    VastaaPoista
  25. Voimahalaus ja osanottoni suruusi ♥

    VastaaPoista
  26. Osanotot - minulla kuoli isä viime kesänä...kuolema tulee aina yllättäen, vaikka sen tietää lähellä olevan. Voimia.

    VastaaPoista
  27. Osanottoni ja voimia tuleviin päiviin. Niin surullinen, mutta kaunis tuo runo.

    VastaaPoista
  28. Otan osaa suruusi.
    Tiedan vahan mita kayt lavitse,silla aitini kuolemasta tulee tassa kuussa nelja vuotta.Edelleen niin kaipaan hanta...

    VastaaPoista
  29. Lämmin osanottoni ja paljon voimia arkeen!
    Terv. N

    VastaaPoista
  30. Otan osaa <3 Paljon jaksamista tuleviin päiviin.

    VastaaPoista
  31. Osaanottoni ja sinulle sekä perheellesi voimia!

    VastaaPoista
  32. Lämmin osanotto, ja voimia sinulle sekä läheisillesi.

    VastaaPoista
  33. Lämmin osanotto, voimia ja jaksamista <3

    VastaaPoista
  34. Lämmin osanotto. Kirjoitit rohkeasti, vaikka meistä lukijoista suurin osa varmaan tuntemattomia. Paljon voimia. Toivottavasti kevätaurinko hellii juuri Sinua.

    VastaaPoista
  35. Olen niin pahoillani. Saatan tietää tunteesi. Olen menettänyt molemmat vanhempani ja nyt juuri siskoni. Vaikka nyt on vaikeaa, niin haluan lohduttaa sinua, että elämä kantaa. Suru muuttaa muotoaan ja aika helpottaa. Rakkaat ovat muistoina mukanamme. Aina.
    Lohduttava halaus täältä Sinulle ♥︎

    VastaaPoista
  36. Olen niin pahoillani. Täälläkin eletään valitettavasti surun keskellä. Onneksi kevät aurinko lämmittää ja piristää. Voimia <3

    VastaaPoista
  37. Lämmin osanotto <3 Vanhemman kuolema on iso menetys ja vie aikaa ennen kuin arki taas palautuu entiselleen. Paljon voimia sinulle tuleviin päiviin.

    VastaaPoista
  38. Lämmin osanottoni Sinulle. Suru ja kaipaus on varmast todella suuri. Elämän taival jatkuu muistojen kanssa, surun pikkuhiljaa helpottaessa...

    VastaaPoista
  39. Voimia jaksamiseen.
    Kyyneleet kuivuvat aikanaan,
    mutta sydän ei tule koskaan unohtamaan.

    VastaaPoista
  40. Voi, vasta nyt luin kirjoituksesi. En osaa kuin toivottaa voimia ja jaksamista ja kauniiden muistojen vaalimista. <3 Meillä käytiin samanlaisia kuvioita läpi tammikuussa, ja vaikka sitä kuinka yrittää varautua tulevaan, ei sitä kuitenkaan voi. Otan osaa suruusi.

    VastaaPoista
  41. Lämmin osanotto. Ei tarvitsekkaan olla kepeä silloin kun ei tunnu siltä, omiin vanhempiin kohdistuva suru on usein se raskain kantaa... Voimia sinne ja zemppiä! <3

    VastaaPoista
  42. Osanottoni! Toivotan voimia. Menetin oman isäni yllättäen kolme vuotta sitten ja suru on edelleen suuri.

    VastaaPoista
  43. Lämpimasti osaaottaen toivotan voimia suruusi...läheisen poismeno kosketta ertyisesti...anna itsellesi aikaa surra ja muistella isääsi ja ukkiasi.

    VastaaPoista
  44. Lämmin osanottoni ja voimia arkeesi. Muistan oman isän menetyksen aiheuttaman tyhjän ja turtan olotilan 2 ½ vuotta sitten. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt ja jakautunut kahtia aikaan kun isä oli elossa ja tähän aikaan sen jälkeen. Minua lohdutti silloin tämä runo:
    "Jonain päivänä tuuli vie pilvet.
    Aurinko tulee esiin.
    Jonain päivänä suru on kevyempi kantaa."

    Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.

    VastaaPoista
  45. Lämmin osanottoni! Tämä uutinen on mulla mennyt ihan ohi. Olen todella pahoillani ♥ ♥ ♥

    VastaaPoista