Mietin pitkään kirjoitanko blogissa aiheesta vai jatkanko ns. kevyiden postausten parissa. Päätin kuitenkin, että en jaksa nyt teeskennellä. Isäni kuoli viikonloppuna. Olihan se tiedossa, kun syöpä oli levinnyt jokapuolelle, mutta kaikki tapahtui silti niin kovin äkkiä. Talvi on ollut henkisesti hyvin raskasta aikaa, vaikka olenkin koittanut elää normaalia elämää. Rakas isoisänikin joutui joulun alla sairaalaan keuhkokuumeen vuoksi. Perjantaina vietettiin isoisän muistotilaisuutta ja lauantaina isä nukkui pois. Suru ja kaipaus on suuri.
Keinutan, kuuntelen
sut suojaan peittelen.
Keinutan, myöhä on
jo kuulen aallokon.
Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää.
___
Elämä jatkuu, mutta blogi hiljenee hetkeksi.
Mie huomasin että siun hymyn takaa näkyi suru. Otan osaa suruusi kaveri.
VastaaPoistaHaleja <3
VastaaPoistaOsanottoni. Jaksamista <3
VastaaPoistaOsanottoni suureen suruunne.
VastaaPoistaUlla❤
Osanottoni blogiystäväni suuressa surussasi. Onneksi ihanat muistot jäävät. Jaksamista sinulle ja läheisillesi,
VastaaPoistaAnneli
♡
VastaaPoistaOsanotot. Toivottavasti kevätaurinko hiukan helpottaa surussanne.
VastaaPoistaOsanottoni.
VastaaPoistaOsanottoni.
VastaaPoistaHalaus.
VastaaPoistaLämmin osanotto!
VastaaPoistaLämmin osanottoni ja voimia suuren surun keskelle <3
VastaaPoistaLämmin osanotto ja iso halaus <3
VastaaPoistaOsanottoni suureen suruusi ja voimia jokaiseen päivään.
VastaaPoistaItkuhan täällä tuli (taas). Kasaantuu sulle nyt vähän (paljon) liikaa surua kerralla <3.
VastaaPoista* halaus *
VastaaPoistaLämmin osanottoni ja voimia kovasti! <3
VastaaPoistaOsanottoni!
VastaaPoistaOn hyvä olla avoin ja surra,kun on suruaika. Liikaa nykyisin pitäisi olla iloinen ja energinen jokahetki.
Vaikka meitä valmistettaisiin läheisen kuolemaan,se lopullisuus silti varmasti yllättää. Itse elän hiljaista luopumista isäni sairastaessa parantumatonta sairautta. Tiedän silti,että lopullinen suruviesti on varmasti shokki.
Voimia jokaiseen hetkeen sinulle ja koko teidän perheelle!
Lämmin osanotto ja voimia suureen suruun <3
VastaaPoistaNyt pysäytti. Minulle kävi samoin, tosin kyseessä oli rakas äitini. Syöpä oli myös levinnut kaikkialle, mutta jotenkin sitä odotti että kesään vielä jaksaisi. Nukkui pois lauantaina. Huononeminen tapahtui myös kovin äkkiä ja sain olla vierellä viimeiset hetket. Niistä olen kiitollinen. Syksy on ollut raskas ja epätoivoinen, Nyt on jäljellä sellainen kaipaus, jollaista en ajatellut olevankaan. Samalla aikaa on niin heikko ja vahva olo, kun ei jaksaisi, mutta samalla näkee elämän uusin silmin. Tuntuu, että voisin mennä viikoksi sänkyyn itkemään, eikä kyyneleet loppuisi. Uni muistuttaa surusta, jonka toivoisi olevan vain unta. Mutta on lapset ja arki, jotka ei vaan pysähdy, vaikka kaikesta onkin nyt kovin vaikea saada kiinni.
VastaaPoistaVaikkei ole voimia, ei elämä pysähdy. Ehkä se löytää jotkut uudet urat joilla jatkaa, ei samanlaisena, mutta hyvänä kuitenkin. Kaikki tarvitsee aikaa, eikä tunteet ole rationaalisia. Tiedän että tulee se hyvä päivä, tai päivä jolloin huudan kaiken tuskan yskinäni metsään. Elämä on lahja.
Kaikkea hyvää kevääseen.
eepu
Osanotto myös minulta, olen pahoillani surullisista tapahtumista elämässäsi juuri nyt.
VastaaPoistaOsanotto. Oot aatoksissa <3
VastaaPoistaVoi miten surullisia uutisia... Lämmin osanottoni ja voimia surun keskelle.
VastaaPoistaSaman kokeneena, ei ole sanoja. Suru on murtava ja surtava. Osanottoni.
VastaaPoistaLämmin osanotto! Voimia!
VastaaPoistaSanat ei riitä...halaus kulkee ajatuksen voimalla. Suruvalitteluni ;(
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaAnteeksi piti laittaa että paljon voimia...
VastaaPoistaLämmin ajatus ja osanottoni.
VastaaPoistaLämmin osanotto suruun!
VastaaPoistaJa minusta ei ole väärin tai pahaksi, että blogeissa jaetaan tätä elämän nurjaa puolta. Tuommoisen surun keskellä on mahdoton pitää mieli kevyen iloisena.
Osanottoni suureen suruun.
VastaaPoistaHyvä kun rohkenit kirjoittaa asiasta tännekin, se auttaa vaikean asian käsittelyssä ihan varmasti. Oman isäni kuolemasta tulee viikon kuluttua vuosi täyteen. Hänelläkin oli ärhäkkä levinnyt syöpä, johon hoidot eivät purreet. Isä eli diagnoosin saatuaan vain 14kk. Äitini kuolemasta tuleekin kesällä jo 10 vuotta.
Voimia sinulle ja perheellesi!
Lämmin halaus ja osanottoni suruusi♥
VastaaPoistaLämmin osanottoni suuressa surussasi. Voimia ja jaksamisia teidän perheelle ♥
VastaaPoistaLämmin osanottoni ja voimia kantaa tämä raskas taakka.<3
VastaaPoistaLämmin osanotto <3
VastaaPoistaLämmin osanotto, ja voimia surutyöhön <3
VastaaPoistaOtan osaa suruusi.
VastaaPoistaVoimia surun kanssa elämiseen.
VastaaPoistaHalaus sinulle ❤ ja paljon jaksamista.
VastaaPoista<3 osanottoni!
VastaaPoistaAnna surun tulla, ole lempeä. Elä, älä ole liian urhea. Ajatuksissa mukana, hali.
VastaaPoistaVoimahalaus ja osanottoni suruusi ♥
VastaaPoistaOsanottoni ja voimia!
VastaaPoistaVoimia <3
VastaaPoistaOsanottoni ja voimia suureen suruun
VastaaPoistaOsanotto suruusi! Voimia <3
VastaaPoistaOsanotot - minulla kuoli isä viime kesänä...kuolema tulee aina yllättäen, vaikka sen tietää lähellä olevan. Voimia.
VastaaPoistaLämmin osanotto!
VastaaPoistaOsanottoni suureen suruusi.
VastaaPoistaOsanottoni ja voimia tuleviin päiviin. Niin surullinen, mutta kaunis tuo runo.
VastaaPoistaOtan osaa suruusi.
VastaaPoistaTiedan vahan mita kayt lavitse,silla aitini kuolemasta tulee tassa kuussa nelja vuotta.Edelleen niin kaipaan hanta...
Osanottoni.
VastaaPoistaLämmin osanottoni!
VastaaPoistaVoimia! <3
VastaaPoistaOsanotto ja voimia
VastaaPoistaLämmin osanotto. Jaksamista raskaaseen aikaan.
VastaaPoistaLämmin osanottoni ja paljon voimia arkeen!
VastaaPoistaTerv. N
Lämpöisin ajatuksin!
VastaaPoistaJaksamisia sinulle ja perheellesi.
VastaaPoista♥ Otan osaa. Voimia ♥
VastaaPoistaOtan osaa <3 Paljon jaksamista tuleviin päiviin.
VastaaPoistaOsaanottoni ja sinulle sekä perheellesi voimia!
VastaaPoista<3
VastaaPoistaPaljon voimia <3
VastaaPoista♥ *hali*
VastaaPoistaVoimia! Halit täältä pohjoisesta <3
VastaaPoistaOtan osaa. Voimia sinulle! <3
VastaaPoistaOsanotto!
VastaaPoistaLämmin osanotto, ja voimia sinulle sekä läheisillesi.
VastaaPoistaLämmin osanotto, voimia ja jaksamista <3
VastaaPoistaLämmin osanotto. Kirjoitit rohkeasti, vaikka meistä lukijoista suurin osa varmaan tuntemattomia. Paljon voimia. Toivottavasti kevätaurinko hellii juuri Sinua.
VastaaPoistaOlen niin pahoillani. Saatan tietää tunteesi. Olen menettänyt molemmat vanhempani ja nyt juuri siskoni. Vaikka nyt on vaikeaa, niin haluan lohduttaa sinua, että elämä kantaa. Suru muuttaa muotoaan ja aika helpottaa. Rakkaat ovat muistoina mukanamme. Aina.
VastaaPoistaLohduttava halaus täältä Sinulle ♥︎
Olen niin pahoillani. Täälläkin eletään valitettavasti surun keskellä. Onneksi kevät aurinko lämmittää ja piristää. Voimia <3
VastaaPoistaLämmin osanotto!
VastaaPoistaLämmin osanotto <3 Vanhemman kuolema on iso menetys ja vie aikaa ennen kuin arki taas palautuu entiselleen. Paljon voimia sinulle tuleviin päiviin.
VastaaPoistaLämmin osanottoni Sinulle. Suru ja kaipaus on varmast todella suuri. Elämän taival jatkuu muistojen kanssa, surun pikkuhiljaa helpottaessa...
VastaaPoistaVoimia jaksamiseen.
VastaaPoistaKyyneleet kuivuvat aikanaan,
mutta sydän ei tule koskaan unohtamaan.
Voi, vasta nyt luin kirjoituksesi. En osaa kuin toivottaa voimia ja jaksamista ja kauniiden muistojen vaalimista. <3 Meillä käytiin samanlaisia kuvioita läpi tammikuussa, ja vaikka sitä kuinka yrittää varautua tulevaan, ei sitä kuitenkaan voi. Otan osaa suruusi.
VastaaPoistaLämmin osanotto. Ei tarvitsekkaan olla kepeä silloin kun ei tunnu siltä, omiin vanhempiin kohdistuva suru on usein se raskain kantaa... Voimia sinne ja zemppiä! <3
VastaaPoistaOsanottoni! Toivotan voimia. Menetin oman isäni yllättäen kolme vuotta sitten ja suru on edelleen suuri.
VastaaPoistaLämpimasti osaaottaen toivotan voimia suruusi...läheisen poismeno kosketta ertyisesti...anna itsellesi aikaa surra ja muistella isääsi ja ukkiasi.
VastaaPoistaLämmin osanottoni ja voimia arkeesi. Muistan oman isän menetyksen aiheuttaman tyhjän ja turtan olotilan 2 ½ vuotta sitten. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt ja jakautunut kahtia aikaan kun isä oli elossa ja tähän aikaan sen jälkeen. Minua lohdutti silloin tämä runo:
VastaaPoista"Jonain päivänä tuuli vie pilvet.
Aurinko tulee esiin.
Jonain päivänä suru on kevyempi kantaa."
Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.
Lämmin osanottoni! Tämä uutinen on mulla mennyt ihan ohi. Olen todella pahoillani ♥ ♥ ♥
VastaaPoista