Joulukuu rynni päälle ihan huomaamatta. Äsken vasta oli elokuun alku. Mihin hittoon hävisi neljä kuukautta? Paljon on tapahtunut - päivät (+yöt) täyttyvät töistä, mutta mitä OIKEASTI on tapahtunut. Ei juuri mitään. Töitä, töitä ja töitä. On hienoa, että niitä saa tehdä, mutta ehkä tuo tuleva joulu on ihan hyvä hetki pysähtyä ja vain olla. Koittaa olla avaamatta sitä läppärin kantta. Hmm, aika paha... en kyllä lupaa enkä varsinkaan vanno! Sanon vaan, että katsotaan... :)
Kotitoimistossa on kuitenkin puolensa, vai mitä? ;)
On kyllä mennyt syksy yhdessä hujauksessa tästä masentavasta pimeydestä huolimatta. Luin jostain, että Helsingissä aurinko paistoi koko marraskuun aikana yhteensä jotain 15 tuntia. Järkyttävää! Positiivista tässä nopeassa syksyssä on se, ettei ole juuri vielä ehtinyt ikävöidä kevättä. Eihän tässä mene kuin hetki, kun pitää jo kasvien esikasvatusta aloitella kuistilla. :) Kääk, saako tämmöisiä edes puhua joulukuussa? :D
VastaaPoistaJärkyttävää statistiikkaa ja siltä se kyllä tuntuikin. Hitsin marraskuu!
PoistaSaa puhua ja pitääkin!! Minusta paras oli, kun ihan joulukuun alussa joku laittoi Facebookissa tai jossain kommentin, että "hei, ensi kuun jälkeen on jo helmikuu". Näin on! :)
Marraskuu meni hujauksessa ja tämä joulukuu menee yleensä vielä nopeammin. Nautin tästä ajasta kun pimeyden keskellä loistavat kynttilät! Uuden vuoden jälkeen saa sitten taas ruveta haaveilemaan keväästä ja valon lisääntymisestä.
VastaaPoistaKotitoimistosi näyttää tosi kauniilta!
Pimeä vuodenaika ei minusta yleensä ole niin paha, mutta jos on liian kauan semmoista, ettei aurinko yhtään paista, pistää se mieltä jotenkin alaspäin. Onneksi kohta on tammikuu, sitten helmikuu... sitten maaliskuu... ;D
PoistaKiitos!
Marraskuu tuntui ikuisuudelta, onneksi tuli kauniimpi joulukuu! Ja kaunista joulutunnelmaa näyttää olevan siellä teilläkin. Toivottavasti työ/arkikiireet helpottavat pian!
VastaaPoistaKohta ollaan vuoden pimeimmässä päivässä ja siitä se sitten valostuu yllättävänkin nopeasti - jee :) Työkiireetkin onneksi helpottivat sikäli, ettei nyt ole samaan aikaan liian montaa projektia, joka on aina henkisesti vähän stressaava tilanne. Joulua kohti!
PoistaKauniita lyhtyjä ja ynttilöiden valoa
VastaaPoistaKiitoksia :)
PoistaItse koen,että vaikka tekisikin paljon töitä mutta se työ on mukavaa,ei se rasita samalla tavalla kuin työ joka tuntuu työläältä ;)
VastaaPoistaIhana,kun on jo joulukuu:kynttilät,joulumusiikit ja lasten joulun odotus!
Näinhän se pääsääntöisesti minullakin on, mutta sitten jos projekteja on liian monta kerralla, otan helposti stressiä, jos en pysty keskittymään hommiin niin paljon kuin haluaisin ;)
PoistaMeillä ei kaksivuotias vielä osaa odottaa joulua. Ensi vuonna onkin varmaan eri tilanne... ;D Ihanaa joulun odotusta sinne!
Ainakin sun kotitoimistosi on kaunis :D
VastaaPoistaJa hyvä kun töitä riittää - ei sillä, että mitenkään sen kummemmin itse kaipailisin....
Käypäs lukaisemassa mitä mä sulle kommenttiis vastasin.
Pakko siirtyä välillä läppärin kanssa oikeasta kotitoimistosta valoisammille apajille. "Oikea toimistoni" on talon synkin kolo = ahdistava. Asialle täytyy tehdä jotain... ;)
PoistaOn kyllä ihan samanlaiset tunnelmat täällä kun siirryttiin jouluun! Nyt alan pikkuhiljaa jotenkin tajuta jouluntuloa ja tekee mieli tehdä vähän jouluisia puuhia, näistä sun kuvista tuli heti ihan hyasinttisyyhy! Täytyykin ostaa ja katsoa mihin purnukkaan ne pääsee tänä jouluna komeilemaan (:
VastaaPoistaps. muutin blogin kanssa uuteen osoitteeseen, siellä on kiva kanelikaupan kalenteriarvonta nyt käynnissä, tervetuloa kurkkaamaan ja osallistumaan: http://ilonikoti.blogspot.com
Harmi kun missasin arvonnan. Nyt kävin vihdoin liittymässä lukijaksi. Onnea uuteen blogikotiin :)
PoistaTiina/Bridgehill
VastaaPoistaolen aina sanonut ettei marraskuun pimeys vaikuta minun mielialaani, olenhan alkujaan pohjoisen tyttöjä ja tottunut kaamokseen, mutta väsyttää se kyllä. Aamulla tekisi mieli vain nukkua...Onneksi päivässä on yleensä niin paljon menoa & meininkiä etten ehdi miettiä säätä, pimeyttä, vuodenaikaa tms ja miksipä se miettimisellä muuttuisi...
Aivan ihanat lyhdyt sulla. Niin tuo puunvärinen kuin metallinenkin.Varsinkin jälkimmäisen ostospaikka olisi kiva tietää : ) ??
Aamut ovat kyllä tällaiselle murmelille myös se pahin. Päivällä sitten onneksi piristyy, kun puuhaa riittää ;)
PoistaHmm, nyt kyllä kysyit pahan... Tästä on jo useampi vuosi, kun olen ostanut nuo metalliset lyhdyt. Voi hitsiläinen... mahtaisiko olla jostain Prisman alen alen alesta - siis varmaan kolme-neljä vuotta sitten :)