Yks jordanialainen ja pari opetustaulua

Reilu viikko sitten roudasin paikalliselta kirpparilta kotiin yhden laatikon. Kyseessä ei ole mikä tahansa perus-peltilaatikko vaan ehta jordanialainen ammuslaatikko :) Kyllä alkoi taas mielikuvitus laukkaamaan, kun mietin miten "jortaanialainen" on päätynyt tänne meidän kirppikselle... Sisällä laatikossa oli (on vieläkin) vuoden 1983 Aamulehti (jossa kerrotaan mm. kuinka väkivalta Tampereen keskustassa on lisääntynyt) ja kenties peltilaatikon aiemmalle omistajalle, Kaukolle, tullut metallityöväen liiton jäsenlehti Ahjo samalta vuodelta. Laatikon kanteen on kuitenkin raapustettu tussilla Leo ja kymmenen viivaa... Mitä hittoa? Ehkä Leo on Kaukon poika, joka taisteli Jordanian muukalaislegioonassa ja kun kotiinpaluun aika koitti, Leo pakkasi vähäiset tavaransa (10 kpl) tähän laatikkoon. Ja sitten laatikko päätyi isä-kaukolle säilytykseen. Vai miten se nyt meni? Keksikää ite parempi... =)

Aamulehden ja Ahjon lisäksi minulla on nyt laatikossa toisenlaisia "aarteita". Sain nimittäin Natura Gardenilta paketin blogiyhteistyön merkeissä. Nyt jordanialainen pitää sisällään kaikkea pientä ja tarpeellista puutarhan hoitoon kuten polvisuojat, erilaisia kasvitukia ja kiinnikkeitä, vesisaavin suojan (nerokas keksintö!), vesipistoolin yms. Näille tulee varmasti käyttöä.

Eilen olin tosi reipas. Heräsin yhdeksältä ja yhdeltätoista olinkin jo huutokaupassa Urjalassa. Siellä myytiin kunnan koulujen ylijäämäirtaimistoa: vanhoja hyväkuntoisia koulutauluja 120 kpl, karttoja, pulpetteja, höyläpenkkejä, käsityökaluja, kattiloita, urkuharmooneja, kirjahyllyjä, peltikaappeja... ja paljon muuta. Todellinen aarreaitta. Osassa tavaraa hinnat kipusivat odotetusti korkeiksi, mutta sitten taas esim. peltikaappeja sai viedä pois melkein ilmaiseksi, kaikki vanhat pulpetit annettiin huutokaupan lopuksi halukkaille ilmaiseksi, urkuharmoonit eivät maksaneet juuri mitään jne. Kunpa vain olisi tilaa säilöä, mutta tässä tilanteessa, kun nykyistä taloa koitetaan myydä ja uuteen ei vielä päästä, en voinut hamstrata lisää tavaraa. Jotain sentään tarttui mukaan; pari hyväkuntoista kasvitaulua (harmittamaan jäi se voikukka... miksi en huutanut...? ei kymppi tässä konkurssissa enää olisi miltään tuntunut!), lokki ja tiira -aiheinen opetustaulu ja Läntisen pallonpuoliskon iso kartta (ylläri...). Huutaminen tai tässä tapauksessa "professionaalisti" oman numerolapun nosteleminen oli kyllä muuten aika kutkuttavaa puuhaa... Onneksi huutokaupassa ei käynyt maksuvälineenä kuin käteinen. Onnistuin kyllä shoppaamaan tasan sen, mitä olin aiemmin automaatilta nostanut. Siinä mielessä voin onnitella itseäni... ;) Mutta kaunis on tämä saniaistaulukin, eikö vain?

Iltasella kävimme pehtoorin kanssa vielä katsastamassa Hämeenpuiston sisustusantiikki-tapahtuman. Tosi kiva, kun tämmöisiä tapahtumia järjestetään ja myyjiäkin oli yllättävän paljon paikalla. Sisustustapahtumat selkeästi kiinnostavat ihmisiä ja mietinkin, kuinka paljon porukkaa olisikaan ollut paikalla, jos markkinointiin olisi panostettu ripaus enemmän. Ihania tavaroita oli kaikenlaisia, mutta mukaan ei tarttunut mitään. Ehkä syynä oli aamupäivän huutokauppasessio... ja se, että pehtoorikin lupasi pitää kukkaronnyörit tiukalla :)

Toivotan teille oikein leppoisaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa!

Saippuakauppias

Saippuakauppias bongattiin Tampereen Keskustorilta viime perjantaina. Ihan Ranskasta asti oli kuorma-autollaan siihen körötellyt. Ja saippuaa oli sitten jos jonkinlaista tarjolla... Ihanan tuoksuisia, vaikea valita. Vielä en ole raaskinut ottaa yhtään käyttöön. Tuoksuttelen niitä vain :)

Ranskalainen ruokatori jatkaa Tampereella ilmeisesti vielä päivän Keskustorilla ja sitten kaiketi siirtyy Hämeenpuistoon muiden tapahtumien seuraksi. Menkääpä katsomaan! Ja vinkkivinkki: lauantaina Hämeenpuistossa on muutakin ihanaa; vanhoja ja uusia sisustusaarteita, pellavaa, käsitöitä, kasveja ja ties mitä... Hämeenpuiston sisustus-antiikin tapahtuma 18.8.2012 klo 12-19. Lisäinfoa löytyy mm. täältä. Itse en vielä tiedä pääsenkö/ehdinkö... toivon, että juu :)

Metsän antimia ja rapuja

Kävin viikolla sienimetsässä. Tarkoitus OLI nopeasti pyörähtää metsän puolella katsomassa kanttarellipaikat ja palata sitten vadelmapuskien kautta kotiin (jotka notkuvat vadelmia - edelleen). Toisin kävi, kun menin eksymään. "Parasta" oli, että löysin metsästä kerrankin aarteen, vanhan ison emalikattilan ja löysin sen tietenkin heti saman tien, kun olin mennyt metsään. Se ei ollut mikään kevyt kattila, vaan täyttä rautaa. Sitä, vadelmille tarkoitettua pikkuämpäriä ja sienikoria retuuttaen heitin sitten vähän pidemmän lenkin kuin oli tarkoitus. Vatut jäivät puskiin, kun kello oli sen verran paljon, kun löysin takaisin autolle. Onneksi oli ÄLYpuhelin mukana, jossa kartat - muuten pyörisin siellä metsässä vieläkin ;) No, löysin mä sentään vähän tatteja, kanttarelleja ja vaaleata orakastakin :)

Selma vinkkasi alkuviikosta, että Hong Kongista saa nyt söpöjä pistaasi- ja oliivipuita pikkurahalla. Kurvasin siis Honkkariin ja kotiutin meille pienet oliivi-, pistaasi ja viikunapuut. Näissä oli hauskoina detaljeina kaikkien "lopputuote" eli pistaasipuuhun oli sidottu pieni pussillinen pistaasipähkinöitä, oliiviin pikkuinen pullo oliiviöljyä ja viikunassa oli itsessään yksi kypsä viikuna. Saviruukkukin kuului vitosen hintaan. Ei pahat. Aika hauskat.

Torstaina meille tuli vieraita ja eilen sitten päätimme vieraiden kanssa pitää "ex tempore rapujuhlat". Elävät ravut löytyivät kaupasta ja yhteistuumin niitä sitten keitettiin ja nautittiin. Toissavuotista rapurekvisiittaakin löytyi kaapista, joten tunnelma oli oikein autenttinen ilman sen suurempia ponnisteluita ja päivien valmisteluja :) 

Huomenna sitten taas näytellään taloa halukkaille - ja jatketaan jännittämistä. Kiitoksia kaikille ihan hirmuisesti peukkujen pitämisestä ja tsempistä! =)

Päivän värit

Punanen! Musta!

Punanen! Musta! Tuleeko kenellekään flashbackejä Speden Speleistä? Mulle tulee AINA, kun joku huutaa punanen tai musta. Tai "silmät kiinni nyt, jalasta kiinni nyt"... Okei, ensimmäinen lomanjälkeinen työpäivä taisi pehmentää pään lopullisestikin.

Pimiää on jo iltaisin. Ihanan tunnelmallistakin. Syksyn tuntua ilmassa.

Sunnuntain esittely oli menestys. Välittäjämme ei ollut varautunut ihan moiseen väenpaljouteen. Esitteet olivat loppuneet saman tien kesken. Markkinointi toiminut... hienoa :) Nyt sitten odotellaan, että esittelystä poikisi jotain konkreettista. On tämä jännää...

Voikaatten hyvin!

Satoa

Toissapäiväiseltä kirppiskeikalta löytyi upea nahkasalkku - ja mihin hintaan. 5 euroa! Tähän sopii mukavasti läppäri ja kartat :) No joo, noita karttoja en yleensä kanniskele käsilaukussani. Ostin vuoden 1953 kartaston lehdet eurolla tulevia projekteja varten. Karttafriikkinä laitan osan varmaan kehyksiinkin.

Sisko ja sen veli. Talvella englantilaisesta nettikaupasta "rahalla" ostettu nahkalaukku ja nyt kirppikseltä vitosella hommattu laukku ovat kaunis pari :)

Puutarhabloggaaja tässä hei... Niin, että mitä tapahtui? Keväällä siemenistä istuttamani kurkun taimet eivät vain yksinkertaisesti kasvaneet - eivät sitten millään. Nyt nuo minitaimet alkavat kukkia. Kivat niille ;)

Pari kasvihuonekurkkua ostin taimina ja ei nilläkään hyvin mene. Hyvällä säkällä saan kaksi avomaankurkun kokoista kasvihuonekurkkua tänä vuonna.

Onneksi sentään kurpitsarintamalla ollaan viime päivinä lähdetty kasvuun. Muutama hieno kesäkurpitsa siellä olikin jo poimittavaksi. Jaa että mitä nuo vihreät pallot ovat? Keskikesän kesäkurpitsat lähtivät kasvuun, mutta surkastuivat matkan varrella. Nyppäsin pallukat talteen. Kyllä niistäkin ainesta kesäkurpitsakeittoon saa ;)

Joku yrittää valloittaa pihapetini. Hmmm...

Kirpparilta ostettu "työkalupakki" tuli hyvään käyttöön kasvimaalla. Lokeroihin saa kivasti eri tuotteet ja kantokahva on ihan yliveto!

Mukavaa viikonloppua!

Elokuuta

Jottei menisi ihan hiljaiseloksi blogin pitäminen, tässä pari kuvaa tämän viikkoisista kirppislöydöistä.

Kaunis belgialainen kulho ja vapaan linnun häkki (pohja puuttuu).

Kävimme alkuviikosta pyörähtämässä merellisessä kotikaupungissani ja matkalla kurvasimme mahdollisimman monen kirpparin kautta. Mukavia löytöjä teinkin: virkattuja verhoja, kankaita, lasipurkkeja... käyttötavaraa toivottavasti uuteen kotiin. Eilen oli ensimmäinen näyttö torpasta ja sunnuntaina seuraava. Välittäjän mukaan alku on ollut erittäin hyvä ja kyselyitä paljon. Hyvähyvähyvä.

Mansikatkin ovat kypsyneet tasaiseen tahtiin epäilyistäni huolimatta. Keskiviikkoiltana keräsin "pääsadon"! On tämä huomattavasti paremmin kuin viime vuoden viidentoista marjan pääsato. Ehkä jopa litra... :) Viinimarjat odottavat pihalla poimijaa ja nyt tekisi mieli mennä katsastamaan vadelmapuskat ja kanttarellimestatkin... mut voi kökkö, auringonpaiste vaihtui juuri vesisateeksi. Ehkä vain laiskottelen ja nautin tällä erää viimeisestä virallisesta lomapäivästä :)

Ihanaa elokuuta ja alkavaa viikonloppua ystäväiseni!

MYYNNISSÄ!

Rakkaat lukijat, blogiystäväiseni, kiitos aivan mielettömistä sanoistanne ja kehuistanne. En oikein tiedä, miten päin tässä olisi. Sen voin kuitenkin sanoa, että hyvältä tuntuu - siis kommenttinne. Olette ihania! Vieläkin tuota yllättävää ykkössijaani tässä silti ihmettelen ja pakko myöntää, että sen verran olen laiskotellut puutarhan suhteen viime aikoina, että ei tässä ole päässyt viherpeukalokaan edes hikoilemaan (kiitos vain Maanvaiva mahtavasta kommentista hikisestä peukalosta… ;)).

Fiilikset ovat tällä hetkellä jännittyneet, ristiriitaiset ja haikeat. Nyt siis tulee se uutinen, jonka jo eilen teille lupasin kertoa, mutta en sitten ehtinytkään koneelle. Pidemmittä puheitta:

Rakas taloni on myynnissä!

Vaikka reilu kolme vuotta sitten vannoin, että en muuta tästä IKINÄ ja minut saa kantaa täältä jalat edellä pois. Ja niin paljon kuin tätä taloa rakastankaan…ja ja ja… huokaus. No vetistelyt sikseen. Tilanne on nimittäin se, että vaikka tämä talo on minusta täydellinen (mainitsinhan jo, että rakastan tätä…) niin meillä pehtoorin kanssa on ollut pitkään pienimuotoisena haaveena löytää vastaava paikka hieman "landemmalta". Nyt tuo unelma olisi toteutumassa ja oikea paikka löytynyt. Eräs vanha rautatieasema järjellisen matkan päässä kaikesta, kuitenkin ihanasti maalla, odottaa uutta rakastavaa omistajaa. MINUA :)

Haikein fiiliksin laitamme tämän nykyisen siis myyntiin. Ilmoitus löytyy mm. Oikotieltä ja Etuovesta. Nyt jos joku teistä etsii ihastuttavaa vanhaa taloa alle puolen tunnin päässä Tampereelta tai reilu puolen tunnin päässä Hämeenlinnasta, tässä se olisi ihan nenänne alla. Tai pistäkää sana kiertämään ja kertokaa ystävillenne, tuttavillenne ja sukulaisillenne, että tämmöinen olisi tarjolla. Pidättehän peukkuja, että tässä käy hyvin ja että taloni saa uuden omistajan, joka rakastaa ja arvostaa sitä yhtä paljon kuin minä.

Olen otettu

Olen hämmentynyt ja erittäin otettu. Minulle uusi tuttavuus Cision listasi Suomen TOP10 puutarhablogit ja kukas se siellä kärjessä keikkuu - Voikukkapeltopa hyvinkin. Hassua... Onhan puutarha toki vahvasti esillä blogissani, mutta se nyt on vain aihe muiden joukossa enkä koe itseäni taitojeni ja kokemukseni puolesta miksikään "oikeaksi viherpeukaloksi" ja nyt olen yllättäin puutarhablogit-listan ykkösenä. Huh. Kakkoseksi tuli mielestäni yksi kauneimmista puutarhablogeista (ja oikea sellainen!) Min Eden. Tuplahuh. Rutkasti onnea kuitenkin kaikille listalle päässeille! Tuttuja nimiähän sieltä löytyy. Tästä pääsette listaukseen

Laitetaanpa "voiton" kunniaksi kuvia puutarhasta tältä päivältä :) Ainiin, aloitin tänään kesäloman part 2. Kelikin oli sen mukainen - kuuman kostea. Grrrr :)

Elämänlanka kietoo ympärilleen KAIKEN, mihin vain yltää. On tuolla alla pöytäkin... Viime vuotisen mittavan kasvimaan uudistuksen myötä sain tuon ihanan riesan kuitenkin kuriin ja nyt sallin sen rakennella kauniit köynnöksensä, mutta kasvihuoneeseen sisälle tai viljelylaatikoihini sillä ei ole mitään asiaa.

Pikkuisella mansikkamaallani olisi tulossa kovasti mansikkaa. Vaan ehtivätkö kaikki punastua?

Makeat suupalat sieltä tänään kuitenkin löysin. Keräsin talteen myös rakuunaa, ruohosipulia, persiljaa...

...ja minttua. Sanotaanko, että minttua on nyt enemmän kuin tarpeeksi. Kukaan ei pysty juomaan niin paljon mojitoa kuin mitä näistä mintuista saisi tehtyä (ei edes pehtoori ;)). Ideoita mintun suhteen otetaan ilolla vastaan! Taidan nyt ainakin osasta tehdä viimevuotiseen tapaan minttusiirappia ja sitten ajattelin kuivattaa lehtiä. Tuoreena voisi pakastaa osan. Ja mitähän vielä...?

Punaiset viinimarjat alkaisivat olla poimintaa vailla. Tänä vuonna sato onkin aika huikea. 

Kesäkurpitsoitani sen sijaan vaivaa sama juttu kuin viime vuonna. Ensin näyttävät lähtevän hyvään kasvuun ja sitten hyytyvät ja surkastuvat kesken vauhdin.  En kuitenkaan vielä masennu ja vaivu epätoivoon. Nautin kukista, jotka ovat täytettyina ja paistettuna suurta herkkua. Lisää näitä!

Loppuun vielä pehtoorin uusi leikkikalu. Sillä saa aikaan tällaista jälkeä. 

Rikkakasvien ja soralle kasvaneen nurmikon liekittäminen näillä sateilla on kuulemma hieman aikaa vievää puuhaa... Mutta ei se mitään niin kauan kuin mojitoa riittää :D 

Huomenna kerron teille uutisia... palataan!

Pioneja vielä...

Pionien viime hetket alkoivat olla käsillä näillä vesisateilla, joten napsaisin varret tylysti poikki ja pistin maljakkoon. Näin saan nauttia niistä vielä muutaman päivän. Kukapa niistä tuolla sateessakaan nauttisi...

Eilen kävin katsomassa, josko meiltä löytyisi jo kanttarelleja. Ei löytynyt. Mustikoita kyllä ja vadelman raakileita. Marjat siis ennen sieniä :) Ei tässä sitten muuta - moikka! =)