Yläkerta ennen, jälkeen ja vähän siltä väliltä

Juhlallisen viisivuotispäivämme kunniaksi lupaamiani kuvia yläkerrasta ja tarinaa sen remontista. On se kuulkaa niin luksusta, kun tuo iso tila on vihdoinkin järkevässä käytössä. Viisivuotisen asumisemme aikana yläkerta on ollut käytännössä vain tunkkainen tavaran ja vaatteiden säilytyspaikka, koska muutakaan paikkaa niille ei ole ollut. Siellä vaaterekkien ja tavarakasojen (ja hiirenkakan ja kärpäsen raatojen) keskellä on majoitettu tarvittaessa myös vieraita. Noloa. Yläkerta oli ennen remonttia yksinkertaisesti paikka, jonka olemassaolon halusi lähinnä unohtaa. Onneksi asiaan tuli viimein muutos.

Maaliskuun lopussa vuokrasin kirppispöydän kuukaudeksi, aloitin tavaran hävittämisen ja siivoamisen. Hommaan tuli osaltani parin kuukauden breikki, kunnes sitten asemapäällikkö otti asian haltuun ja tyhjensi jäljelle jääneet kamat ja vaatteet vintille. Kesäkuun alussa alkoi varsinainen remontti.

Nuo ylläolevat kuvat ovat yli viiden vuoden takaa, kun kävimme taloa katsomassa.

Ensimmäinen etappi oli vanhojen pintamateriaalien purku. Laminaatit ja muoviset tapetit saivat vaihdikkaasti kyytiä. Sen jälkeen lauloi maaliruisku, kun kattoa vedettiin maalilla pariinkin otteeseen, ensin Tikkurilan Multistopilla, joka torjuu erityisesti oksakohtia sekä peittää kellastuneen ja tummentuneen vanhan puupinnan ja sitten vielä valkoisella maalilla, jolla vedettiin myös seinät. Johan raikastui! =)

Jäljellä oli vielä se isoin vaihe eli lattian teko. Mietimme erilaisia (helpompia) vaihtoehtoja ja olin jo kallistumassa parketinkin puoleen, mutta asemapäällikkö kuitenkin halusi alkaa askartelemaan ja tekemään DIY-vanerilattiaa samalla tekniikalla ja periaatteella kuin työhuoneenkin puolella. Eihän siinä mitään, ihan mahtava juttu :) Mietin vain, että olisiko ollut olemassa joku vähemmin työläämpi lattia, mutta kun herra kerran oli halukas vanerilattian tekemään, en minä tietenkään hanttiin pistänyt. Ja aivan ihanahan siitä tuli! Tosi kiva, kun koko ison puolen lattia on samaa materiaalia ja onhan tuo koivuvaneri vaan lämmin, kaunis ja miellyttävä materiaali. Kun lattia oli ladottu, se öljyttiin kahteen kertaan OsmoColorin öljyvahalla. Ensin sävyllä 3040 (kuultava valkoinen) ja sen päälle 3041 (valkotammi). Samalla sekoituksella on tehty muutkin vanerilattiamme, mutta tuolloin on käytetty vaahtomuovitelaa. Nyt testasin tuommoista sientä, joka ei ollut levitykseen ihan yhtä hyvä. Telalla siis jatkossakin...

Sitten piti vielä odotella tuskaakin tuskallisemmat pari viikkoa, jonka aikana tila sai sähköt ja listat. Meillä on mennyt tähän taloon karmi-, katto- ja lattialistaa kaikkinensa varmaan kilometri, sähköjohdoista puhumattakaan... Luottopaikkana listojen suhteen on ollut Arolan Höyläämö, josta saa perinteisiä puulistoja vanhan mallin mukaan ja meille tärkeimpänä: valmiiksi maalattuna! Viimeksi kolme vuotta sitten teimme retken höyläämölle Vampulaan (lue tästä) ja niillä listoilla on pärjätty tähän asti, mutta kaikki näköjään loppuu aikanaan ja nyt tilasimmekin ison satsin listaa tällä kertaa kotiinkuljetuksella. Niillä pitäisi pärjätä hamaan loppuun asti ja itse asiassa asemapäällikkö on listoittanut niin reippaasti, ettei listoja enää kyllä puutukaan kuin ihan parista hassusta paikasta.

Alla olevista kuvista hahmotatte vähän paremmin kokonaisuutta. Kyseessä on siis tämmöinen vanhan talon yläkerran vintti, joka aikanaan on ollut kylmää tilaa. Palomuuri on tosi massiivinen ja peittää paljon näkyvyyttä isolle puolelle. Välikaton rakenteen tuplahirsien vuoksi tila on kahdessa eri korossa. Alempana siis työhuoneeni ja korkeammalla tuo uusi iso makuuhuoneemme. Portaikon toisella puolella on pienempi huone, joka tässä vuosien varrella on ollut makuuhuoneena, vierashuoneena, työhuoneena, lastenhuoneena... you name it. Tämän huoneen faceliftistä lisää ensi jaksossa... ;)

Unet uudessa makuuhuoneessa ovat olleet todella makoisat! Aluksi meillä oli jätti-perhepeti, jossa nukuimme kaikki vierekkäin, mutta noin viikko sitten viisivuotias halusi sänkynsä siirrettävän vinokaton alle. Mikäs siinä, tilaahan täällä riittää, joten sängyn kanssa voi huoletta seilailla paikasta toiseen :) Riippukeinun kun saisi vielä kattoon roikkumaan ja muutaman pikkujutun tehtyä. Ja sitten pitää vain olla tarkkana, ettei nurkkiin ala kertymään tämän enempää roinaa... :)

Vaneriliukuovet makuuhuoneeseen

Piti jo eilen tulla toivottelemaan pääsiäisiä, mutta aamulla heräsin mahataudissa ja koko päivä menikin sitten sitä potiessa. Jos jotain hyvää mahataudista voi sanoa, sanotaan vaikka että onneksi se menee yhtä nopeasti ohi kuin alkaakin. Nyt ehtii vielä nauttimaan parista pääsiäisen pyhäpäivästä.

Instan puolella onkin jo näkynyt makuuhuoneen DIY-vaneriliukuovet. Hyvän matkaa yli vuoden etsiskelin sopivaa, vanhaa ovea karmeineen makuuhuoneen oviaukkoon. Kun vihdoin ja viimein oikeankokoinen, -kätinen ja -tyylinen ovi löytyi, ehdotti herra asemapäällikkö, että hän voisikin tehdä oviaukkoon itse vanerista liukuovet. Oli tutkaillut asiaa internetin ihmeellisestä maailmasta, päätynyt Minna Jonesin blogiin ja ottanut sieltä tekoinspiraatiota. Noh, tiedättehän rakkauteni vaneriin, joten en mitenkään voinut moista ideaa tyrmätä, vaikka ovikin oli jo ostettu, vaan annoin toteuttajalle vapaat kädet. Ovea alkoikin olla jo erityisen ikävä aamujen ja iltojen valostuessa. Lisäksi joka aamu kello 6:30 herättelevä leikkisä karvapallero olisi kiva välillä laittaa oven taakse odottelemaan muun talon väen heräämistä...

Semmoiset niistä tulivat. Oikein kivat ja toimivat ja kyllä on nukuttanut hyvin, kun ensimmäiset aamuauringonsäteet eivät paista ovesta suoraan silmiin. Katti tosin oppi kahdessa päivässä miten ovista tullaan läpi, sillä alareunat eivät ole kiskossa tms. kiinni ja vähän työntämällä ne toimivat oikein näppärinä kissanluukkuina :D Toistaiseksi kulku on estetty tuolilla tai rottinkikorilla. Katsotaan, josko alareunaan laitetaan jotain kiskonpätkää samalla kun karmit viimeistellään.

Mutta nyt: oikein ihania pääsiäisen pyhiä kaikille teille <3

Makuuhuoneremontti

Tässä se "uusi vanha huone" nyt on! Eli vanha keittiömme remppaantui makuuhuoneeksi ja yläkerrasta vapautuneesta makkarista tulee vihdoin vierashuone, joksi se aikanaan vähän niin kuin tehtiinkin. Huoneiden käyttötarkoitukset elävät varmasti vielä tässä vuosien saatossa, kun kaikki tilat saadaan joskus remontoitua, mutta näin mennään nyt toistaiseksi.

Alun perin tarkoitukseni oli maalata seinät Annie Sloan Wall Paintilla. Ostin Suvimarja-puodista testiksi pikkupurkit värisävyjä Paris Grey ja Duck Egg Blue ja ajattelin, että kehittelen niistä oman sekoituksen - semmoisen sopivan vihreänharmaan. Lähdin testailemaan puhtaalla Paris Greyllä, johon lisäsin asteittain Duck Egg Blueta. Lopuksi lisäsin joukkoon vielä valkoista. Voilá - mieleinen sävy oli löytynyt, mutta sitten tulin tutkineeksi maalikaappimme sisältöä ja tein arkeologisen löydön: kaksi täyttä pänikkää Sateenkaari Perinnetaidon Öljytemperamaalia. Hyvää maalia ”ihan ilmaiseksi”! Tällä kohtaa raha ja aikataulun tiukkuus ratkaisi ja kysäisin Sateenkaarelta, josko vanhat maalit saa vielä sävytettyä. "Onnistuu", oli vastaus, joten päätin, että vanhat öljytemperat käytetään nyt näihin seiniin ja hankitaan Annie Sloan -maaleja sitten joskus seuraavia kohteita varten. Katsoin omasta Pantone-värikartastani vastaavan sävyn, minkä olin seinään maalannut, muunsin sen NCS-väriksi ja marssin koodin kanssa seuraavana aamuna Sateenkaari Perinnetaidon myymälään Pintakaareen, jossa purkit sävytettiin. Helppoa, halpaa ja nopeaa. Samalla ostin purkin suosimaamme lattiamaalia eli Vanhan ajan lakkaöljymaalia. Tuote oli ”paketoitu” vähän uusiksi eli lakkaöljymaali löytyy nyt myös ihan Lattiamaali-nimellä. Ehkä selkeämpää, jos/kun lattiamaalia etsii ;) Puuhellan muuriin otin vielä pienen purkin sävytettyä Öljytemperamaalia.

Illalla meillä olikin sitten koko perheen maalaustalkoot. Avulias herra kolmevuotias osallistui hommaan täydestä sydämestään ja olisi mielellään jatkanut maalailuja seuraavinakin päivinä :D Herran taiteilut kuitenkin jäivät telan alle. Sen verran tuo elävä työnjälki kuitenkin puhutteli, että seuraavana päivänä otin telan sijaan sudin käteeni ja tein sillä sinne tänne vetoja tuomaan pintaan eloa ja kalkkimaalilla maalatun pinnan näköistä jälkeä. Lopputulos on mielestäni ihan "täydellisen epätäydellinen" =) Öljytemperamaalilla saa aikaan tosi kauniin, liitumaisen mattapinnan - vähän kuin olisi kalkkimaalilla maalattukin.

Valitsin Pintakaaressa lennossa myös sävyn puuhellan muuriin ja hups, väri osoittautui kotona ihan jäätäväksi. Aina ei vaan voi onnistua... Onneksi asiaa ei tarvinnut jäädä märehtimään, sillä pelastava enkeli löytyi kotoa. Sain nimittäin reilu kuukausi sitten (vai onko tästä jo kaksi...) Suvimarjalta purkin Annie Sloan Chalk Paintin French Linen -sävyä testattavaksi. Minun on pitänyt maalata sillä hervoton huutokaupasta ostamani kaappi, mutta en yksinkertaisesti ole ehtinyt. Nyt totesin, että sävyhän on aivan täydellinen muuriin. Ei kun sutimaan! Maalia ei mennyt litran purkista kuin puolet, joten kaappiinkin siitä riittää vielä mainiosti. Annie Sloan -maali on mielestäni muutenkin sen verran tömäkkää tavaraa, että sitä saa ihan reilusti ohentaa vedellä ja tämä tietysti lisää mukavasti maalin riittoisuutta. Epätasainen laastilla slammattu muuri on kyllä yksi vihoviimeinen maalattava! Kun pienestä niska- ja käsijumista oli toivuttu, olin lopputulokseen jälleen hirmu tyytyväinen.

Vanhan keittiön lattia on huonokuntoisin puulattia tässä talossa, melkoinen palapeli ja aika rupuinen paikoitellen. Mietimme erilaisia päällystevaihtoehtoja, mutta emme oikein keksineet mitään hyvää ratkaisua tähän hätään. Kokemus on opettanut, että hätiköiden ei kannata tehdä mitään (ainakaan kallista tai työlästä), joten helpoin vaihtoehto oli nyt vain maalata lattia uudelleen. Mietin tummanharmaata, mutta pupu meni pöksyyn ja valitsin tutun ja turvallisen valkoisen. Se ehkä hitusen harmittaa. Tummanharmaa olisi kuitenkin ollut aika makea... Valkoinen ei yhtenä kerroksena ollut huonoon pintaan ihan tarpeeksi peittävä ja nyt lattia odottaakin toista kerrosta maalia. Kotikuvaukset olivat kuitenkin tulossa parin päivän päästä ja oli VÄHÄN kiire, joten lattia maalataan toiseen kertaan sitten joskus toiste, kun huvittaa. Ja jos ei huvita, ei se nyt niin pahalta näytä nytkään. Ja onhan matot keksitty ;)

Ikinä mikään huone ei ole valmistunut meillä näin nopeasti. Joku selkeä hyöty oli siis tulevista kuvauksista, joihin halusin huoneen valmiiksi :) Kaiken remonttirehkimisen kruunuksi asemapäällikkö valmisti vielä puuseppä Tapio Nurmisen kanssa yhdessä aivan törkeän hienon vaatekaapin makuuhuoneeseen. Mittatilaustyötä toiveideni mukaan. Eikä siinä vielä kaikki. Kuvauksethan olivat tiistaina ja edellisenä perjantaina tapasin sisustussuunnittelija Outi Tammen. Outi näytti kuvia tekemistään upeista isoista sisustustauluista ja minähän tietysti näin heti taulun sänkymme yläpuolella. Viikonlopun aikana Outi teki minulle taulun ja laittoi sen maanantaiaamuna Matkahuollon pikarahtina tulemaan. Neljän aikaan maanantai-iltana taulu oli kiinni seinässä - niin kuin olisi siinä aina ollutkin ;) Ihan huikean mahtavaa venymistä kaikilta. <3

Osa tuotteista saatu edullisemmin blogimainosta vastaan. Kiitos yhteistyöstä Suvimarja, Sateenkaari Perinnetaito, Puuhuone Nurminen ja Outi Tammi!

- Annie Sloan -maalit löydät Suvimarja Lifestyle puodin valikoimista

- Vanhanajan lattiamaalin myy Sateenkaari Perinnetaito

- Yksilölliset puukalusteet ja -keittiöt valmistaa Puuhuone Nurminen

- Sisustustaulut: Outi Tammi
Vinkki vinkki, nimet toimivat linkkeinä ;)

Vihreän himo

Meiltä löytyy jonkin verran vihreää. Olohuoneen Morrisin kuviotapetti on hyvinkin vihreä, portaikosta löytyy Pihlgren & Ritolan Kirsikkapuu-tapettia vihreänä, on paljon viherkasveja jne. En koe olevani erityisesti mikään vihreän ystävä, mutta jotenkin tuo väri on meille aina kulkeutunut tasaisin väliajoin. Ja kaunishan se on, ei käy kieltäminen.

Vihreys tuntuu olevan nyt kovin pinnalla niin seinissä kuin viherkasvien muodossa ja kun uusi makuuhuone on hyvää vauhtia tekeillä, huomaan kahlaavani taas Pinterestiä ja etsiväni, mitäs muutakaan kuin täydellisen värisiä, VIHREITÄ seiniä.

En ole vielä keksinyt, mikä se täydellinen vihreä nyt sitten olisi. Tummahko metsänvihreä, ruskeaan ja mudan sävyihin taittava vihreä vai hento pastellinen...? Kenties kuitenkin lähempänä harmaata oleva "savenvihreä"? Eka kuva on aika täydellinen ja tästä yllä olevasta väripaletista löytyy monta mieluista sävyä. Hmmm, tässäpä taas pulmaa kerrakseen... ;) Sen tiedän kuitenkin, että oli se mikä tahansa vihreä niin yhdistettynä vaaleaan puuhun, konjakin sävyiseen nahkaan, vaneriin ja messinkiin - toimii!

Kuvat Pinterestistä. Osa löytyy Inspiration for the home -boardistani.