Työkiireet, pimeys, horros, järki jäässä... Ei tunnu bloggailu nyt oikein ottavan tuulta purjeisiin. Olisiko tässä ainekset ensimmäiseen vakavasti otettavaan blogikriisiin? =D En tiiä.
Joka tapauksessa olen huippuonnellinen teistä ihanista blogikamuistani, jotka jaksatte käydä heittämässä viestejänne kommenttilooraani. Jokainen viesti tekee minut iloiseksi. Kiitos. Ja te uudet lukijat - mahtavaa, kun olette löytäneet Voikukkapellolle. Toivottavasti tulette viihtymään. Ihanista blogikamuista puheen ollen, sain jo jokin aika sitten
Hyvä Mieli -blogista söpön ystävyystunnustuksen. Thanks, buddy!
Sanna Pikkutalosta pyysi minua osallistumaan viiden sanan haasteeseen. Idea haasteessa on se, että osallistuja voi pyytää 5 satunnaista sanaa bloggaajalta, jonka blogista ottaa haasteen mukaan.
Jos haluat osallistua haasteeseen, kerro se kommenttiboksissa ja keksin sinulle viisi sanaa, joista voit kirjoitella mitä mieleen tulee. Sannan minulle antamat viisi sanaa ovat: sänky, koivu, silmä, artisokka, pellava. Jaiks ;)
Sänky.
Tärkeääkin tärkeämpi paikka. Suotavaa olisi, että se olisi myös hyvä. Meillä ei ole. Jo kerran on meidän taloudessa mennyt sänky konkreettisesti keskeltä
katki ja nyt tuntuu, että nykyinenkin antaa merkkiä siihen suuntaan. Toivon, että jonakin päivänä on varaa satsata johonkin muuhun kuin ikea-sänkyyn, joiden elinkaari on meillä 3 vuotta. ;D
Koivu.
Ensimmäisenä tulee mieleen pihallamme jököttävä iiiiiso koivu. Se on haarautunut epäilyttävästi ja pitäisi kaataa tai amputoida... Koivu on minulle jotenkin ristiriitainen puu. Tavallaan se on kaunis, suomalaisuutta ja kesää henkivä, mutta jotenkin ei vaan oikein säväytä. Ei huonekaluissa eikä kotipihalla (koska roskaa kaikkina vuodenaikoina), mutta hei, nyt keksin, pönttöuunissa kyllä. Toimii.
Silmä.
Sitä voi iskeä ja räpyttää... ja meikata ;) Yksi ihmisen tärkeimpiä elimiä (onko silmä elin? näköelin?) Sielun peili. Kauniiksi kehuttu.
Artisokka.
Ei muuta tunnesidettä kuin se, että keväällä päätin viljellä latva-artisokkaa. Hah, hyvä vitsi... keskityn jatkossa salaatteihin ja sipuleihin. Artisokka on minulle kulinaarinen aukko sivistyksessä. En oikein edes tiedä/muista, miltä maistuu.
Pellava.
Ihana, ihana, ihana. Tekstiileissä, vaatteissa, pyyhkeissä, öljynä jne.
Tämmöisiä höpinöitä tällä kertaa.
Toivotan teille oikein kivaa ja leppoisaa viikonloppua!