Talon julkisivuremppa - final conclusion

No tulihan se syksy sieltä vihdoinkin! Pari päivää on ollut aivan upea syksyinen ilma: lämpötila aamulla nollassa, päivällä kympissä, ihana auringonpaiste. Tänään on vähän sateisempaa, mutta sitten onkin luvassa lisää kuulaita syyspäiviä. Olen niin fiiliksissä!

Fiiliksissä olen myös talon nykyisestä lookista. Ihan mahtavaa, miten ilme muuttui maalin ja uusien ulko-ovien myötä. Maalausprojekti oli kyllä iso urakka ja siinä meni yhdeltä mieheltä parisen kuukautta ja vähän päälle, mutta lopputulos on niin palkitseva, että ehdottomasti kannatti. Kaikille ulkomaalausta miettiville tsemppiä ja kannustusta rutkasti. Vaikka urakka tuntuu isolta, on se mahdollista toteuttaa ominkin voimin. Meillä kävi jonkun maalausfirman kiertävä kaupustelija viime talvena tekemässä tarjouksen talon maalauksesta ja kummasti se yli kymppitonnin hinta kannusti tekemään työn itse! ;) Vinkiksi voisin antaa, että selvittäkää konevuokraamosta nosturin vuokrauksen hinta ja ottakaa suosiolla semmoinen päiviksi, kun maalaatte korkeita paikkoja. Nopeuttaa huomattavasti. Meillä käytössä oli myös Tikkurilan maaliruiskupensseli / painesivellin, josta tykkäsimme aivan älyttömästi, mutta sitä ei valitettavasti enää kaiketi valmisteta. Jokin maaliruiskusysteemi on kuitenkin miettimisen arvoinen, jos ei tykkää lotrata ja roiskia maalilla perinteiseen tyyliin. Meillä edelliset amatöörimaalarit ovat aikanaan saaneet upean graniittisokkelin täyteen maaliroiskeita, kun taas tällä maalauskerralla siihen ei käytännössä jäänyt jälkeäkään (koska painesivellin). Nyt täytyisi selvitellä, millä vanhat maaliroiskeet saadaan sokkelista näppärimmin pois. Niitä on meinaan paljon... :(

Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, pari pikkujuttua pitäisi vielä tehdä. Ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköille jotkut siistit "mökkeröiset" ja parvekkeelle kaiteet :) Tuo mun muutama vuosi sitten kyhäämä "lavaterassikin" on nyt aika hurjannäköinen, kun muuten talo on niin hieno... Ensi vuonna olisikin ohjelmassa vähän terassien tekoa ja ulkorakennuksien fiksausta. Vanhat ikkunatkin pitäisi jossain kohtaa ehtiä entisöimään. Kuten olen aiemminkin todennut, ei täältä hommat lopu.

Talon seinät on maalattu Tikkurila Ultra Matt -maalilla, sävy Pöllö Q800. Nurkka- ja smyygilaudat sekä kattojen alareunat Tikkurila Ultra Special, sävy Tiira Q818.

Tikkurilan maalit olivat erittäin mukavia ja helppoja maalata. Ultra Matt antoi talolle juuri semmoisen ihanan himmeän pinnan, jonka ehdottomasti halusin. Kestävyyttä Ultra-maalille luvataan useammaksi vuosikymmeneksi ja sehän jää sitten nähtäväksi :) Pöllö-sävy oli mielestäni ihan nappi valinta - kiitos Tikkurilan värisuunnittelijan. Kirkkaassa auringossa se näyttää melkein valkoiselta ja illan tummetessa tai pilvisenä päivänä, värin sävy ja syvyys tulee varsinaisesti näkyviin. Jännä sävy.

Ovet Jeld-Wen CLASSIC C1901 W47, sävy: NCS S 7502-B

Vanhoihin oviin verrattuna eroa on kuin yöllä ja päivällä! Edelleen muutaman kuukauden käytön jälkeen hämmästyttää, miten ovi voi loksahtaa kiinni niin smoothisti...!

Tässä vielä ennen-kuvat viime keväältä juuri ennen projektin aloittamista. Onko tämä edes sama talo? :D

Maalista ja ovista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila & JELD-WEN

Pronssinvärinen valokate

Kesäloma. Helle ja siitä johtunut lamaantuminen. Paluu arkeen. Tiivis työtahti.  Siinä pääpiirteittäin yli kahden kuukauden blogitauon syyt. Blogin päivittämistä olen toki ajatellut päivittäin, mutta aikaa ja jaksamista en siihen vain saanut tänä aikana mistään taiottua. Ihanaa, kun siellä kuitenkin on ainakin yksi uskollinen lukija, joka jo "hätääntyneenä" laittoi viestiä, että mikä meininki. No nyt kerrotaan. Ja tarkoitus tietysti olisi jatkossa vähän aktiivisemmin päivitellä tätä hunningolle jäänyttä blogia :)

Asemapäällikön työtahtia helle ei tuntunut haittaavan. Hiki päässä herra jaksoi painaa julkisivuprojektin parissa läpi kesän. Kun maalausurakka oli ohi, uusittiin myös terassin kattorakenteet ja valokatteet. Valokatteet valitsimme blogiyhteistyön merkeissä K-Rauta Rauta-Otran valikoimasta Tampereelta. Edellinen terassin valokate oli nähnyt jo aikaa sitten parhaat päivänsä ja käytännössä hapertui käsiin. Vanha kate oli kirkasta muovia ja jonkun aikaa asiaa pähkäiltyämme päädyimme kirkkaan sijasta pronssinväriseen. Ensi alkuun hirvitti, että tuliko tehtyä virhe, sillä pronssin sävy on aika ruskea. ”Alkujärkytyksestä” kun toipui ja sävyyn alkoi tottua, se näyttikin todella hyvältä. Iltapäivän ja ilta-auringon paistellessa terassille ja ikkunoista sisään, pronssin sävy antaa valolle ihanan kultaisen vivahteen. Etenkin kylpyhuoneessa, jossa on hiukan rusehtavat lattialaatat, tuo ilta-auringon kultainen valo on ihana! Rohkeasti kannattaa siis valita sävytettykin valokate. Valon läpäisy kirkkaassa on 88% kun taas pronssissa se on 32%. Terassimme on iltapäivisin lämpimällä ilmalla varsinainen pätsi, joten toivotaan, että tuo valon läpäisy estäisi jatkossa edes hitusen pahimmalta paahteelta.

Valokatteet asentanut asemapäällikkö kommentoi, että Marlonin valokate oli (ja on) todella laadukkaan ja kestävän oloinen, helppo asentaa sekä leikata. Ainoa pieni miinus tulee levyjen vaihtelevista pituuksista. Jos tilaa 3000 mm pitkää valokatetta, toki olettaa ja toivoo sen myös olevan sen pituista, mutta valitettavasti pituudet heittelivät jopa kolmella sentillä. No, timanttilaikalla ne sai tasattua kuulemma varsin näppärästi ;)

Minusta tumma valokate istuu aika kivasti tumman katon jatkoksi. Onhan talon ulkonäkö vähän muuttunut alla olevasta kuvasta, vai mitä? :) Nyt pitäisi vielä keksiä minkälaiset ulkovalot laitetaan ennen kuin syksyn pimeys yllättää. Ja terassia pitäisi laajentaa, mutta ehkä sitten ensi kesänä...

Kaupallinen yhteistyö: K-Rauta Rauta-Otra Nekala

Valokatteista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.