Että semmoinen teltta

Sunnuntaina virittelin pitsiverhoja paviljonkiin, jonka tilasin muutama viikko sitten Saksasta. Vaihdoin kulahtaneisiin istuintyynyihin nätit päälliset ja laitoin liinankin pöydälle. Pistin kaiken oikein somaksi - eikö totta?

 

Tänään kun tulin töistä kotiin näky oli tämä. Voi pylly. En sitten viime vuodesta uskonut, että tällä pihalla ei telttailla. Liian avaraa ja tuulista. Käsittämätön puhuri oli valikoiden tehnyt tuhojaan pitkin poikin pihaa. Pojan uima-allas löytyi toiselta puolelta junarataa, viikonloppuna katosta puretut villat pitkin pihamaata. Muutama kukkaruukku oli kaatunut sieltä täältä ja mennyt rikki, mutta esim. terassin kaiteella olleet yrttipurkit olivat kaikki paikoillaan ja ehjänä. Käsittämätöntä. 

Tämän päivän tapahtuma ei juurikaan kohota muutenkin pohjamudissa rypevää puutarha- ja pihafiilistäni. Ehkä tästä joskus vielä noustaan...

Jos nyt jotain positiivista täytyy hakea, on tietty se, että paviljonki törmäsi tuohon terijoen salavaan eikä jatkanut matkaansa junaradalle tai mihinkään naapureiden pihoille. Ja mun keppi (joka roikkui pallovalojen kanssa paviljongin katosta) ei mennyt katki ;)

Pystyssä taas

Huh hellettä! Viime syksynä olin sitä mieltä, että emme tarvitse paviljonkia, kun meillä on terassikin. Vanha paviljonki jätettiin uusien asukkaiden "iloksi", mutta sittemmin tämä aakeelaakee piha kuitenkin osoittautui niin aurinkoiseksi, että joku katos ja keidas oli pakko saada. (Ja kun se terassikin on täynnä rakennusromua...). Eipä muuta kuin Saksan eBay auki ja paviljonkia etsimään. Samalta myyjältä, jolta kolme vuotta sitten hyvällä menestyksellä ostin paviljongin, löytyi ihan samannäköinen. Tilasin, valitettavasti. Oli meinaan kolmessa vuodessa laatu pikkasen heikentynyt... Tämä uusi on semmoinen pilipalipaviljonki, että epäilen mahtaako pysyä kasassa kuukauttakaan. Ensimmäinen rajuilma kun pyyhkäisee yli, katto löytyy varmaan viereisestä järvestä. No, tällä mennään, mutta myyjälle lähti kyllä semmoinen tulikivenkatkuinen vuodatus ja negatiivinen palaute, että saa tuntea piston sydämessään. Valitettavasti kun huono laatu ei ollut tässä ostoepisodissa se ainoa miinus. Mutta ei niistä sen enempää. Hyvältähän tämä keidas (kuvissa ainakin) näyttää - ja nautitaan sen minkä kestää... ;D

Verhoja ja lattiaa tuo kaipaisi kipeästi, mutta jotenkin nää ilmat eivät ole inspiroineet kaupoille...;)

Hei, muistakaahan osallistua arvontaan.

Mä meen takaisin pihalle! Nauttikaa paahteesta! =)

Auringossa

Eipä ole arskasta ollut "haittaa" tällä viikolla... Perjantaina saimme kuitenkin nauttia auringosta koko päivän ja ilma oli meikäläisen makuun juurikin sopiva. Helteitä en kaipaa yhtään, mutta toki auringonpaiste ja kohtalainen lämpö sateiden väliin kelpaa, kiitos. Perjantai menikin pitkästä aikaa totaalisen pihalla sopivassa suhteessa auringossa pötkötellessä ja välillä kasvimaata ja kukkapenkkejä kuopsutellessa. Välipalaksi meloni-mansikka-milkshakea, Hello Kitty -pillillä imutettuna... ;D Clasulta oli pakko napata tuommoinen söpö miniradio pihakäyttöön (testatusti toimii myös yläkerrassa vaatehuoneen siivousta vauhdittamassa). Ihan kelpo kympin toosa.

Havainto pihapetistä perjantaina: kukkakärpäset rakastavat keltaisia varpaankynsiä. En suosittele, ellei halua, että joku ärsyttävä pörriäinen laskeutuu kokoajan isovarpaan kynnelle...

Valkoisen särkyneen sydämen ostin keväällä puutarhamessuilta.

IHANA & KAUNIS!

Kasvimaalla kaikki muuten hyvin, mutta tillit kasvavat rasittavan hitaasti. Haluan tilliä mm. uusien perunoiden kanssa! Rucolat kasvoivat pituutta ja kukkaa (ei niinkään lehtiä), joten revin kuvien oton jälkeen kaikki pois ja istutin uudet kylvökset.

Aurinkoa ja mukavaa viikonlopun jatkoa teille ihanaiset!

Pihalla, pihalta, pihalle...

Voi morjens, millä kelillä meitä tänä viikonloppuna onkaan hellitty. Mitään järkevää en ole saanut aikaiseksi. Sen sijaan olen hengaillut pihalla, levännyt pihapedissä, katsellut pääskysten lentoa ja ihastellut kukkivia puita ja kesää. Haittaaks se :)

Poimin tuomen oksia maljakkoon. Ihana ja tuoksuva kimppu sai lähtöpassit pihalle sen jälkeen kun huomasin lehdissä muhivan kirva-armeijan. Argh. Ostin raidia. 

Saldet ja sibulat voivat hyvin :)

Ulkorakennuksen katto on "keltaisena" koivun siitepölystä. Niin kuin pari muutakin paikkaa pihalla.

Voikukkapelto vuosimallia 2012 :)

Olen tehnyt havainnon. Tänä vuonna on koivun lisäksi orvokin vuosi. Ei meidän pihalla ainakaan ennen ole soralla kasvanut valkoisia pikkuorvokkeja (ja niitä on paljon!). Heinikosta bongatut siniset orvokit ovat myös tuore tuttavuus, joita en ole edellisinä vuosina huomannut.

Hoi taas kasvitietäjät! Meillä kasvaa pieni puu tuomen ja haavan kanssa samassa "ryteikössä". Olisiko joku tuomilajike? Vai kenties aitaorapihlaja? Lehdet eivät kyllä täsmää aitaorapihlajaan... No, tämmöisiä nättejä kukkia siinä on.

Päärynäpuu kukkii komeasti pihan toisella laidalla. Olisikohan satoa tiedossa?

Kiitos kaikille kommenteistanne! Niin ja kiitoksia myös niistä haasteista... :) Olette aivan ihania, kun muistatte mua kaikilla kivoilla haasteilla ja tunnustuksilla, mutta nyt on pakko nostaa kädet pystyyn. Aika ei vain tunnu riittävän tai sitten mulla on joku muu ihmeellinen kynnys lähteä toteuttamaan niitä. Mutta KIITOS silti oikein kovasti muistamisesta... heh =D Nolona poistun takavasemmalle ja toivotan kaikille oikein suloista alkavaa viikkoa!

XXX

Awake!

Olen herännyt talviunesta - huomenta! Joka vuosi jaksaa vaan tuo kevät yllättää ja ihmetyttää. Viikko sitten pihallamme oli harmaata ja märkää, muutama läntti lunta odotti sulamista. Pari viikkoa sitten olin varma, että lumesta saamme nauttia vielä kesäkuussakin. Ja nyt - kaikki on toisin!

Paviljonki on pystytetty ja "verhoiltu", sisustettukin hieman.

Yläpihamme on sinisenä kukkiva skillapelto. Luin eilen Sarin puutarhablogista, että idänsinililja eli skilla on siemenestä leviävä pikkusipulikukka. Enpä ole tuotakaan aiemmin hokannut... miettinyt vain, että kovin on leviävää sorttia tuo pikkuinen. Eipä haittaa mua! :)

Viljelylaatikoita siistin, lisäsin niihin uutta multaa ja pariin laatikkoon oli pakko istuttaa pari taimeakin. Ja harso tiiviisti päälle. Kasvihuonekin sai jo ensimmäiset asukkinsa - tomaatin ja paprikan. Katsotaan, saadaanko niistä tänä vuonna satoa. Viime vuonna tomaatit jäivät vihreiksi ja paprikat pikkurillin kokoisiksi :)

Kappas, paparazzi on päättänyt ikuistaa peltomyyrän keittiön ikkunasta...

Sinivuokot aloittivat kukintansa perjantaina ja tänään kaksi rohkeaa valkovuokkoa tohti avata kukkansa. Loput olivat vielä kainosti nupullaan. Ensi viikolla pihallamme on valkovuokkopelto. Eikä aikaakaan, kun ensimmäiset voikukatkin jo "ilahduttavat" keltaisilla kukillaan. Tuli vaan mieleen tuosta valkovuokkokuvaan ängenneestä voikukan lehdestä... :)

Meillä oli perjantaina pienet pippalot työpaikalla ja teimme porukalla munkkeja. Siitä innostuneena (ja munkkihimoissani) sain päähänpiston tehdä niitä myös kotona. Ja kun ilmakin oli niin upea, sain vielä paremman idean - tehdä munkkeja ulkona. Ei käryä ja saa roiskia öljyn kanssa niin paljon kuin tykkää. Nerokasta!

Munkin paisto onnistuu kaasugrillin keittolevyllä erinomaisesti! Tiedoksi vain :)

Onneksi saimme apuja munkkiläjän tuhoamiseen, kun kaveri poikkesi munkkikahville. Niitä tuli kahdelle ihmiselle meinaan aika paljon...

Että näin lämmintä meillä tänään! =D "Oikea" lämpötila oli ehkä kuitenkin siinä viidentoista paikkeilla.

Sisällä sain puuhasteltua sen verran, että vaihdoin olohuoneen tyynynpäälliset. Pyöräytin kahdesta Lontoosta ostamastani keittiöpyyhkeestä päälliset ja bongasin Ikeasta nuo ihanat maisemapäälliset. Kuosi on sama kuin aiemmin ostamissani lakanoissa. Like it a lot!

Eipä sitten muuta kuin oikein ihanaista alkavaa viikkoa teille kaikille!

Ja juu, tietenkin myös

HAUSKAA VAPPUA!